Pohjoisen talvikunnossapidossa varautuminen kannattaa
Aura-auton tuulilasista siintävä pimeys, maisemaa reunustavat korkeat lumikinokset, nopeasti muuttuvat olosuhteet ja toisinaan jopa hirmumyrskylukemissa puhaltava tuuli. Talvikunnossapito Suomen pohjoisosissa tarjoaa tekijöilleen haasteita, ja päivittäinen työ edellyttää ennakointia ja oikea-aikaista reagointia olosuhteiden muutoksiin.
Destia toimi tänä talvena kunnossapitourakoitsijana 44 %:ssa Suomen maanteiden kunnossapidon alueurakoista. Omilla kunnossapitourakoillaan Destia huolehtii siitä, että tiet ja kadut mahdollistavat turvallisen liikkumisen tilaajan niille määrittämien laatuvaatimusten mukaisesti. Yksi niistä on Kittilän alueurakka, jossa hihat käärittiin syksyllä ensimmäistä kertaa Destian toimesta.
”Talvi on ollut alkukauden runsaampia sateita lukuun ottamatta kelien puolesta tavanomainen ja sujunut hyvin siihen nähden, että alue on meille uusi. Hiihtokeskuksien ympäristön tunturialueet luovat omat haasteensa, sillä sääolosuhteet voivat poiketa paljonkin muusta alueesta ja muuttua nopeasti. Puuttomalla tunturialueella riesana ovat monesti myös voimakas tuuli ja kinostuva lumi – esimerkiksi Kilpisjärven alueella saimme tammi-helmikuun vaihteessa kokea jopa yli 40 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta”, kertoo urakan työnjohtaja Eetu Raappana.
Aliurakoitsijoiden merkitys urakalla on suuri
Talvikunnossapidon työtehtäviä ohjaavat kulloinkin vallitsevat olosuhteet, joiden mukaan kaluston rattiin hypätään hoitoluokkien vaatimusten puitteissa. Oikea-aikaisen kunnossapidon takaamiseksi tärkeään rooliin nousevatkin alueen tuntemus sekä varautuminen sen erityispiirteisiin. Tässä apuna ovat myös paikalliset aliurakoitsijat, joilta löytyy tietoa ja kokemusta usein jo useiden vuosien ajalta.
”Olemme huomioineet alueen erityispiirteet jo reititystä ja alihankintasopimuksia suunniteltaessa, ja haastavammilla alueilla olemme hyödyntäneet alihankkijoiden hyvää paikallistuntemusta. Urakalle on myös varattu varakalustoa poikkeuksellisten keliolosuhteiden varalle”, Raappana sanoo.
Kaiken kaikkiaan Kittilän urakalla työskentelee noin 30 alihankkijaa. Lisäksi Destia hoitaa Ylläksen ja Levin keskustan teitä omilla kuorma-autoilla ja henkilöstöllä. Kunnossapitourakan työnjohto seuraa keliolosuhteita ja niiden kehittymistä esimerkiksi Destian ja Ilmatieteen laitoksen Kelikeskukselta saatavien ennustepalveluiden välityksellä ja on tarpeen mukaan yhteydessä aliurakoitsijoihin. Sopimuksesta riippuen osa aliurakoitsijoista seuraa keliolosuhteita itse ja lähtee liikkeelle omatoimisesti, kun taas toisille lähtöilmoitus annetaan työnjohdolta.
Kunnossapitoa ohjaavat olosuhteet ja asetetut hoitoluokitukset
Kunnossapitoalueen tiet on jaettu Väyläviraston toimesta hoitoluokkiin, jotka asettavat toimenpideajat hoitotoimenpiteille kuten lumen auraukselle. Hoidon palvelutaso määräytyy muun muassa tien merkityksen sekä liikennemäärän ja -koostumuksen perusteella. Käytännössä eri hoitoluokat näkyvät tienkäyttäjille siten, että korkeamman luokituksen teillä auraukset aloitetaan ennen alempaa tieverkkoa.
Kittilän urakka-alueeseen sisältyy yhteensä noin 1 800 kilometriä teitä Kittilässä, Kolarissa, Muoniossa ja Enontekiöllä, minkä lisäksi pyöräilyn ja jalankulun väyliä on noin 80 kilometriä. Suurin osa alueen pääteistä kuuluu korkeimpaan talvihoitoluokkaan 1 c. Soratiet, joita on noin 500 kilometriä, hoitoluokkaan 3. Joidenkin kolmanteen hoitoluokkaan kuuluvien teiden luokitusta myös nostetaan yhdellä pykälällä juhlapyhien sekä matkailusesongin aikaan helmi-huhtikuussa.
”Pyrimme myös mahdollisimman hyvin ennakoimaan alueella matkailulle tärkeiden tieosuuksien toimenpiteitä niin, että kunnossapitotyöt saadaan hoidettua turvallisesti ja liikenne sujuu moitteetta. Erityisesti loma-aikoina alueella on paljon liikennettä, jolloin maltti on valttia meille kaikille”, Raappana täsmentää.
Kunnossapidon tavoitteena on turvata tiellä liikkujille turvalliset puitteet myös talvikeleillä, mutta erityisesti haastavissa ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa tarvitaankin valppautta ja tilannetajua myös ratin takana. Toisinaan luonto pistää omia kapuloitaan rattaisiin, jolloin kunnossapitäjän keinovalikoimaan jää mahdollisuus ainoastaan haittojen minimointiin.
”Mennyt syksy oli Kittilän alueella sateinen, minkä vuoksi pohjaveden pinta on korkealla. Mikäli lumet sulavat keväällä nopeasti, voidaan alueella odottaa vaikeaakin kelirikkoa sekä tulvia tunturialueiden läheisyydessä. Toivommekin keväälle yöpakkasia ja tuulta, jotta sulaminen tapahtuisi vähitellen ja tuulet kuivattaisivat sorateitä, jolloin kelirikon vaikutus jää vähäisemmäksi.”