Datan avulla kohti vähäpäästöistä infrarakentamista
Destia on ottanut testikäyttöön automatisoituun tuotantodataan pohjautuvan päästölaskennan työkalun mallipohjaisessa tuotannossa. Sen avulla vähäpäästöinen rakennustyömaa on taas askeleen lähempänä.
Destia on vienyt mallipohjaista infrarakentamista eteenpäin teknologian keinoin jo yli vuosikymmenen ajan. Tuossa ajassa on otettu isoja askeleita kohti tehokkaampaa ja vastuullisempaa rakentamista, jossa dataa pystytään hyödyntämään hankkeilla suunnittelusta alkaen. Jo pitkään käytössä on ollut erilaisia digitaalisia mallinnuskeinoja, tiedonkeruun ja -analysoinnin tapoja sekä yhteiskäyttöalustoja. Tarkoitus on viedä teknologisia ratkaisuja aktiivisesti pidemmälle ja hyödyntää saatavissa olevaa dataa kokonaisvaltaisesti tehokkaamman ja vastuullisemman rakennusalan mahdollistamiseksi.
”Työkoneautomaatio tuli ensimmäisiä kertoja Destian projekteilla käyttöön vuonna 2007. Viimeisen viidentoista vuoden aikana olemme kehittäneet ja käyttöönottaneet mallipohjaista tuotantotapaa aktiivisesti hankkeillamme”, Destian kehittämispäällikkö Mika Jaakkola kertoo.
Data ohjaa nyt myös päästölaskentaa
Mallipohjaisessa rakentamisessa keskiössä on tuotantodata, jota hyödynnetään digitaalista alustaa käyttäen hankkeen suunnitelmien mallinnuksesta mallipohjaiseen toteutukseen ja seurantaan. Kun urakalla tiedetään, mitkä ja miten työvaiheet etenevät, pystytään asioita ja toimintatapoja myös kehittämään.
Nyt Destia on ottanut pioneerin aseman mallipohjaisuuden suhteen myös rakennusprojektien päästöseurannassa.
”Mallipohjaisessa tuotannossa työmaalta työkoneista ja mittalaitteista saatavan tuotantodatan pohjalta voimme käytännössä seurata toteutettuja suoritteita. Tämä toimii lähtötietona päästötietojen laskennalle”, Jaakkola kertoo.
Uusi päästölaskennan työkalu pilottikäytössä Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeella
Päästölaskentatyökalu on tällä hetkellä testikäytössä Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeella. Käyttöönottoa edelsi perusteellinen kehitystyö, jossa selvitettiin eri vaihtoehtoja tiedon keräämiselle ja jalostamiselle.
”Yhä useammin myös tilaajat ovat alkaneet edellyttää vähäpäästöisiä polttoaineita ja kulutuksen seurantaa. Vielä ei kuitenkaan juuri edellytetä erityisiä toimintamalleja ja olimme tässä niin sanotusti askeleen edellä. Nyt meillä on hyvä hetki seurata kehittämämme työkalun luotettavuutta ja kehittää mahdollisia puutekohtia”, Jaakkola sanoo.
Kalastamasta Pasilaan -hankkeessa tilaajat, Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, ovat sitoutuneet vähäpäästöisen työmaan Green Deal -sopimukseen.
”Käytännössä se tarkoittaa työmaatoimintojen osalta fossiilittoman sähkön käyttöä, työkoneiden päästövaatimuksia ja -suosituksia, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja polttoaineen kulutuksen seurantaa. Päästölaskentatyökalu tarjoaa hankkeelta arvokasta tietoa, jonka perusteella pystymme näkemään nykytilanteen ja arvioimaan kehitystarpeita”, kertoo hankkeen vastuullisuustiimissä työskentelevä Niina Salojärvi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:stä.
Työmaatoimintojen päästöjen vähentämisen lisäksi hankkeessa pyritään käyttämään vähäpäästöisempiä materiaaleja, valitsemaan uusiomateriaaleja neitseellisten materiaalien sijaan sekä tekemään elinkaarinäkökulmasta vastuullisia, pitkäikäisiä valintoja.
Nykytilanteen tunnistaminen mahdollistaa kehityksen
Destian automatisoituun tuotantodataan pohjautuvassa päästölaskennassa periaate on, että ennen vähäpäästöisten toimintamallien kehitystä tulee tuntea nykytilanne ja sen kehitysmahdollisuudet. Saavuttaakseen esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteensa yritysten on tärkeää tietää nykytoimintansa aiheuttamat päästöt, jonka jälkeen niitä on realistista pyrkiä vähentämään. Tuotantodatan seuranta tarjoaa tietoa siitä, mihin, milloin ja missä polttoainetta kuluu, miten työvaiheet etenevät ja minkälaista työn jälki on.
Pilotointivaiheen jälkeen tähtäimessä on myös päästölaskennan jalostaminen pidemmälle.
”Yksi tämän hetken mahdollinen jatkokehityskohta on vieläkin yksityiskohtaisemman datan kerääminen suoraan kaluston valmistajilta. Isommassa kontekstissa kehitystyötä tehdään yhteistyössä usean muun toimijan kanssa, ja työlle on haettu myös EU:n rahoitusta. Destian tavoitteena on luoda kokonaisvaltaisesti vähäpäästöisiä urakointimuotoja ja uusia hankintamalleja”, Jaakkola kertoo.
”Datan hyödyntämien realisoituu, kun digitalisoimme tuotantoprosessit alusta loppuun alustalle, jonka kautta tilannekuva muodostetaan projekteille mahdollistaen myös reagoinnin muutoksiin. Näin tuotannon prosessit sujuvoituvat ja tehostuvat”, toteaa Destian tutkimuksesta ja kehityksestä vastaava päällikkö Pekka Lammassaari.