30 vuotta liikkeellä
Destian projektijohtaja Risto Lipon ensikosketus työnantajaansa ulottuu vuosikymmenten taakse aikaan, jolloin hänen isänsä työskenteli rakennusmestarina silloisella Tie- ja vesirakennuslaitoksella. Tänä päivänä hän voi katsoa taaksepäin omaa kolmekymmenvuotista uraansa destialaisena. Myös oma jälkikasvu on päätynyt samalle tielle.
”Sukulaisen kertoman mukaan olen isän puolen suvusta jo kymmenes rakennusmestari tai -insinööri. Myös omista lapsistani kolme neljästä on alalla, yksi heistä myös samassa talossa”, Risto kertoo.
Sukuvika tai ei, itsestään selvää ei infra-alalle hakeutuminen kuitenkaan viime kädessä ollut. Risto ehti käydä levyseppähitsaajan ammattikoulutuksen, ennen kuin oma polku johdatti kesätöihin isän jalanjäljissä.
”Parin kesän jälkeen menin armeijaan, josta sai siihen aikaan pari vapaata pyrkimällä teknilliseen kouluun. Tähän tarjoukseen tartuin, pääsin kouluun ja sitä tietä on jatkettu tähän päivään.”
Liikkuvainen työnkuva vie projekteille ympäri Suomea
Nyt Risto työskentelee projektijohtajana Destian Väyläpalvelut-liiketoimintaryhmässä. Uralle on mahtunut monenlaisia hankkeita ympäri Suomea aina Ylläsjärveltä Helsinkiin. Projektijohtajan työ vaatiikin paitsi asiantuntemusta ja alan osaamista, myös kestäviä istumalihaksia.
”Tällä hetkellä työmaiden väli on noin 200 kilometriä, joten kyllä työnkuvaan kuuluu merkittävissä määrin myös matkustamista. Talvet ovat rauhallisempia, mutta kesällä tulee kierrettyä työmailla senkin edestä, muuten sitä ei tietäisi missä milläkin urakalla mennään. Olen kuitenkin tottunut reissaamiseen, tätä on tullut tehtyä suunnilleen viimeiset 17–18 vuotta.”
Liikkuvaisessa työnkuvassa on hyvät puolensa. Kahta samanlaista päivää ei ole ja papereiden pyörittelyn vastapainoksi tekemistä löytyy aina myös työmaalta. Riston työhön sisältyy paljon tavallisia toimistotehtäviä ja palavereja, mutta työmaalla pääsee seuraamaan käytännössä, miten hommat hankkeella sujuvat ja mitä urakan työntekijöille kuuluu.
Monipuolinen työnkuva houkuttelee
Useiden projektien parissa työskentely tekee työstä paitsi hektistä myös vaihtelevaa ja osaamista karttuu ajan myötä erilaisten hankkeiden monista vaiheista. Kirjava työnkuva tekee arjesta mielenkiintoista ja sen Risto on huomannut houkuttelevan alalle myös uusia osaajia.
”Oman kokemukseni mukaan monipuolinen työnkuva kiinnostaa nuoria. Sitä kautta he pääsevät oppimaan paljon työssään ja saavat vastuuta sekä vapautta työhönsä. Tässä työssä täytyy pystyä tasapainottelemaan monia muuttujia, sillä erilaisia toimintatapoja tai tarpeita tulee monista eri suunnista – tilaajilta, loppukäyttäjiltä ja työnantajalta.”
Vaikka reissutyöt edellyttävät Riston olevan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, pystyy omaa työtä toisaalta määrittelemään itselleen sopivalla tavalla.
”Kun molemmat puolet joustavat, niin hommat hoituvat ja arki on mielekästä. Kun tekee ja hoitaa työnsä hyvin, saa järjestellä asiat itselleen sopivalla tavalla. Työni vapaus onkin yksi merkittävä syy sille, että olen viihtynyt niin kauan.”
Erityisesti koronapandemian jälkeen yleistynyt etätyö on luonut uusia mahdollisuuksia järjestellä omaa arkeaan, kun monet työtehtävät seuraavat minne tahansa niin kotiin kuin tien päälle. Ristolle tärkeää työssä on kuitenkin myös työyhteisö ja yhteishenki, jota ei etätöissä saa.
”Parasta on, kun menen työmaalle tai toimistolle ja näen sitä porukan yhteishenkeä. Haastavinakin päivinä se tekee työstä mielekästä, kun näkee, että työporukalla on mukavaa, vitsit lentää ja viihdytään yhdessä. Silloin myös itse työt sujuvat ja kommunikaatio toinen toistemme kanssa on helpompaa.”
Alan hektisyys edellyttää sujuvaa kommunikointia
Menneisiin vuosiin mahtuu monia projekteja, oppeja ja onnistumisia. Moni asia on kuitenkin myös muuttunut ja yhdeksänkymmentäluvun alkuun verrattuna Riston työssä on vaihtunut moni muukin kuin työnantajan nimi.
”Töitä on nyt paljon ja tekijöitä on vähemmän. Sitä myötä keskustelun ja tiedonkulun merkitys on kasvanut selvästi. Kaikkien on oltava kartalla, kuka tekee mitäkin. Samaan aikaan urakka-ajat ovat lyhyitä, eikä ole kauaa aikaa jäädä mietiskelemään, että kenenhän tässä piti tehdä ja mitä. Tarvitaan päivittäistä keskustelua, jotta voidaan ratkoa eteen tulevia asioita tehokkaasti.”
Aikanaan kun Risto aloitti tehtävissään, myös koulutustausta tehtäviin oli erilainen. Moni asia piti opiskella itse ja kysyä työkaverilta, mitä seuraavaksi tehdään ja miten. Perehdytys oli paljon nykyistä vaatimattomampaa ja työtä tehtiin sitä mukaa kun kaverilta opittiin.
Tietoa ja monipuolista osaamista Destialta Riston kokemuksen mukaan löytyykin, eikä yksin tarvitse jäädä ihmettelemään tänäkään päivänä. Yhdessä keskustelu ja asioiden pohtiminen herättää myös monesti uusia ajatuksia ja kehittää toimintaa, kun totuttujakin toimintamalleja on mahdollisuus haastaa ja tarkastella yhdessä.
”Destia on iso yritys ja meillä on osaamista ja porukkaa laidasta laitaan. Eri näkemysten ja tiedon jakaminen on aina hyödyllistä, vaikkei kaikkia ajatuksia voisikaan viedä käytäntöön. Meillä kyllä tuetaan toinen toisiamme ja etsitään yhdessä ratkaisuja, jos eteen tulee haastavia tilanteita.”
Työ opettaa vielä vuosikymmenten jälkeen
Vaikka Risto on kolmenkymmenen vuoden aikana ehtinyt vetää Destia-takin päälle jo lukuisia kertoja, odottaa tulevaisuudessa yhä myös uusia projekteja ja hankkeita. Ala myös kehittyy koko ajan, joten uutta pääsee varmasti oppimaan, vaikka kokemuspankki alkaakin jo pullistella.
”Tässä ehtii tapahtua vielä ennen eläkettä vaikka mitä ja työ uudistuu koko ajan. Jo nyt olen nähnyt valtavasti kehitystä kuluneiden vuosien aikana, esimerkiksi tieto kulkee paljon nopeammin parinkymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Enää ei isketä keppejä maahan, vaan kaikki suunnitelmat ja mittaukset kulkevat digitaalisesti koneiden ja työnjohdon välillä reaaliajassa. Kehitys tietenkin helpottaa työn tekemistä paljon.”
Myös yhteiskunnalliset muutokset, politiikka sekä ilmasto vaikuttavat infra-alalla työhön jatkuvasti.
”Vihreät arvot nousevat ja esimerkiksi kiertotalouden merkitys lisääntyy myös työmailla, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Toimimalla ympäristön kannalta kestävämmin meillä on täällä jatkossakin mitä rakentaa. Tulevaisuudessa myös teknologia kehittyy varmasti edelleen vauhdilla ja eiköhän työmaillakin kohta käytetä VR-laseja, joilla voi suoraan nähdä hankkeen eri vaiheet ja lopputuotteen.”