Visio moderneista väylistä on myös visio taloudellisesti vahvasta Suomesta
Merkittävät kehitysaskeleet vaativat taakseen rohkeita visioita. Visioita kilpailukykyisestä ja hiilineutraalista Suomesta. Visioita nelikaistaisista pääteistä, joille lisätään älyä. Visioita digitalisoitavista radoista. Ja visiota korjausvelan kiinni kuromisesta.
”Nykyisen tie- ja rataverkon korjausvelka on jatkanut kasvuaan melkein koko 2000-luvun ajan. Liikenneinfran kehittämiseen panostaminen maksaa itsensä takaisin, sillä infran moninaiset vaikutukset näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa. Jättämällä sen tarpeet ja nykyiset vauriot huomiotta, tulevat korjauskustannukset myöhemmin moninkertaisiksi”, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen Destiasta.
Mäntysen tiimi DI Riku Huhta, DI Markus Pajarre ja DI Pertti Virtala laativat kuuden elinkeinoelämän järjestön tilaaman Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportin, joka julkaistiin syyskuussa. Selvitys painottaa Suomen tie- ja rataverkon tason nostoa ja korostaa väyläinfraan panostamisen hyötyjä Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.
Kehittämällä keskeistä tie- ja rataverkkoa voidaan parantaa ihmisten elämänlaatua, elinkeinoelämän kilpailukykyä, Suomen sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta, huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan toimivuutta. Tulevaisuuden muutosvoimat luovat entisestään painetta verkkojen kehittämiselle.
Edistyksellinen liikenneinfra tuo kilpailukykyä
Älyväylät tarjoavat reaaliaikaista liikennetietoa, mikä mahdollistaa ennakoinnin ja oikea-aikaiset toimenpiteet. Älytiet mahdollistavat tulevaisuudessa esimerkiksi itseohjautuvan autoliikenteen, letkassa-ajon ja ruuhkista varoittavat palvelut sekä paljon muuta, mitä tänään ei vielä osata edes visioida. Myös toimivat ja kattavat latausjärjestelmät edistävät tehokasta ja ympäristöystävällistä logistiikkaa. Ratojen digitalisointi puolestaan modernisoi kulunvalvontaa ja kasvattaa ratakapasiteettia. Edistyksellinen ja moderni liikenneinfra luo Suomelle kilpailuetua ja mahdollistaa talouden kehittymisen sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
”Laatutason tulee vastata liikenteen ja kuljetusten kysyntään. Panostamalla pääväyliemme perusväylänpitoon turvataan reittien toimivuus. Pääväyliemme varassa on iso osa Suomen kilpailukyvystä, eikä sitä voi jättää huomiotta”, Huhta toteaa.
Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomi on takamatkalla muusta Euroopasta ja pääväylien modernisointi on yksi avainkeinoista takamatkan kuromiseen. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen mahdollistaa tehokkaat ja ympäristöystävälliset toimitusketjut sekä työvoiman, liikkumisen ja markkina-alueiden saavutettavuuden. Olennaista on, ettei Suomi menetä asemiaan verrokkimaihin nähden, jotta maan houkuttelevuus yritysten silmissä ei heikkenisi ja talouskasvu jäisi haaveeksi.
Korjausvelka on kurottava kiinni, lisäksi tarvitaan uusia investointeja
Vision toteutuminen edellyttää, että nykyisten teiden ja ratojen kunto palautetaan riittävälle tasolle.
Tavoite on, että Suomessa tullaan tekemään pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa tie- ja rataverkon kunnon hyväksi. Toimiva perusväylänpito luo edellytykset uusille väyläinvestoinneille, kuten väylien digitalisoinnille sekä lataus- ja jakeluinfran rakentamiselle. Oikein ajoitettu perusväylänpito säästää pitkässä juoksussa, jolloin rahoitusta voidaan kohdistaa myös väylien uudistamiseen.
”Jatkokehitys ja innovaatiot edellyttävät, että perusta on kunnossa. Riittämätön perusväylänpidon rahoitus kasvattaa korjausvelkaa koko ajan, mikä kostautuu moninkertaisina kustannuksina myöhemmin. Korjaustarve tulee eteen joka kerta aiempaa nopeammin”, Huhta painottaa.
Väyläviraston mukaan perusväylänpidon rahoitus on ensi vuonna noin 1,3 miljardia euroa. Pudotusta vuoteen 2022 on yli sata miljoonaa euroa, vaikka kustannustaso on noussut. Tilanne on siis haastava.
Hyväkuntoiset pääväylät ovat turvallisempia ja ne mahdollistavat energiatehokkaampaa liikkumista sekä luotettavammat, taloudellisemmat ja ennakoitavammat kuljetukset. Ratojen perusparantaminen puolestaan mahdollistaa junaliikenteen suuremmat nopeudet ja kuormat. Tulevaisuudessa liikenneinfran ylläpidon rooli tulee kasvamaan, kun ilmastonmuutos aiheuttaa infran entistä nopeampaa kulumista.
”Sekä ylläpito että investoinnit ovat tärkeitä, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia. Hyvät tiet ja radat, sujuva ja ennakoitava liikenne, uudet käyttövoimat sekä järjestelmän älykkyys vähentävät kaikki liikenteen päästöjä ja vievät Suomea kohti asetettuja hiilineutraaliustavoitteita. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, eikä onnistuminen itsestäänselvyys – kaikki raportissa esitetyt keinot ovat kiistatta tarpeen”, Mäntynen summaa.