Infran taju Kiviaines ja kiertotalous, Vastuullisuus

Uppopuu herätti selkeytysaltaan eloon

Mitä jos kiviainestuotannon yhteydessä voitaisiin tukea luonnon monimuotoisuutta? Jos osana alueen normaalia toimintaa voitaisiin myös vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta? Destian kiviainesalueella Lempäälässä toteutettu pilottihanke antaa syytä uskoa, että se on mahdollista.

Vuonna 2022 Hervannan kiviainesalueella käynnistyi Destian ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen pilottihanke, jossa testattiin ensimmäistä kertaa uppopuumenetelmää louhosalueiden valumavesien typenpoistossa. Menetelmä perustuu Suomen ympäristökeskuksen PuuMaVesi-projektille, jossa uponnutta puuainesta hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi vesistöissä.

”Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että uponnut puuaines tehostaa aineiden pidättymistä ja hyödyntämistä ravintoverkoissa. Uppopuu muodostaa kasvualustan ja elinympäristön useille vesieliöille, kuten Hervannassakin olemme saaneet todeta”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuori.

Kuva: Essi Kannelkoski

Selkeytysaltaat puhdistavat kiviainesalueiden valumavesiä

Aktiivisesti toimivilla kiviainesalueilla valumavedet sisältävät tyypillisesti räjähdysaineperäistä typpeä. Vaikka suurin osa räjähdysaineesta palaa räjähdyksessä, muutama prosentti siitä voi jäädä louheeseen esimerkiksi epätäydellisen palamisen seurauksena. Valumaveden puhdistamiseksi ennen luonnonveteen päätymistä kiviainesalueilla hyödynnetään selkeytysaltaita, joiden tarkoitus on laskeuttaa valumavesien mahdollinen kiintoaines ja estää sen kulkeutuminen alempaan ojaverkostoon.

”Kiviainesalueiden valumavesien typpipitoisuudet ovat luonnonvesiin nähden usein korkeampia. Vapautunut typpi kulkeutuu ympäristössä eteenpäin, jolloin vesistöihin kohdistuu tarpeetonta kuormitusta”, kertoo Destian ympäristöasiantuntija Maarit Salonoja.

Puupuhdistamohankkeessa Destian päämääränä on ollut etsiä ratkaisuja kiviainestuotannon vastuullisuuden kehittämiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Puupuhdistamoaltaat rakennettiin kiviainesalueen tavanomaisten perustamistöiden yhteydessä ja tarvittavat puut saatiin kiviainesalueen omalta tontilta louhosalueen puuston poiston yhteydessä.

Uppopuu lisää elämää ja vähentää veden typpipitoisuutta

Ensimmäisen vuoden aikana Hervannassa saadut tulokset olivat lupaavia. Vesinäytteitä otettiin kasvukauden aikana kolme kertaa, joiden välillä altaasta lähtevän veden typpipitoisuus väheni yli 60 %. Lisäksi puiden pinnalle oli mittausten välillä kehittynyt runsaasti piilevästöä, joka tarjoaa otollisen ravintopohjan erilaisille pohjaeläimille ja selkärangattomille.

”Jo ensimmäisistä haavinnoista pystyimme havaitsemaan selvästi, että altaaseen sijoitettujen puiden vierustoilla esiintyi kuhisemalla erilaisia pohjaeläimiä. Tulokset viittaavat siihen, että puilla on merkittävää potentiaalia louhosten vesistökuormituksen hillinnässä ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisäämisessä”, Vuori kertoo.

Pilotin myötä kiviainesalueen selkeytysaltaissa uiskentelee nyt kymmeniä eri lajeja. Pohjaeläinlajeja löydettiin näytteenotossa 20, minkä lisäksi selkärangattomien yksilömäärä osoittautui suureksi: jo nopealla haavinalla purkkeihin päätyi yli 150 selkärangatonta, kuten päivän- ja sudenkorentoja, vesiperhosia, kotiloita ja juotikkaita.

”Lajikirjo oli kivikkopohjaiselle pienelle lammelle yllättävän suuri. Esimerkiksi vesihyönteisten runsaus vastasi rehevien maatalouskosteikkojen faunaa. Kaiken lisäksi määrät ovat kasvaneet edelleen selvästi vuoden 2023 mittauksissa”, Vuori lisää.

Lajikirjo oli kivikkopohjaiselle pienelle lammelle yllättävän suuri. Esimerkiksi vesihyönteisten runsaus vastasi rehevien maatalouskosteikkojen faunaa.

Kuva: Essi Kannelkoski

Puupuhdistamo on kannattava keino luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella puupuhdistamo muodostaa kiviainesalueilla käytössä olevaan selkeytysaltaaseen huomattavan monimuotoisen ja lajirikkaan elinympäristön. Lisääntyvä kasvillisuus voi myös sitoa tehokkaasti typpeä ja tarjota potentiaalisen keinon vähentää kiviaineksen louhinnasta syntyviä negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Pilottihanke on onnistuneen alun jälkeen saanut jatkoa, ja pitkäaikaisempien vaikutusten arvioimiseksi puupuhdistamoa seurataan edelleen säännöllisesti. Hervannan lisäksi puupuhdistamo on vuonna 2023 otettu käyttöön myös Destian Sorilan kiviainesalueella Tampereella.

”Tulokset ovat ylittäneet kaikki odotuksemme, ja odottavaisin mielin olemme käynnistäneet hankkeen myös Sorilassa. Pilotin perusteella vaikuttaa siltä, että olemme löytäneet kohtuullisen helpon ja edullisen tavan, jolla pystymme kehittämään toimintamme vastuullisuutta ja edistämään omalta osaltamme luonnon monimuotoisuutta”, sanoo Salonoja.

”Näkemällä hieman vaivaa ja huolehtimalla altaiden ylläpidosta voimme todella saada aikaan muutoksia kiviainesliiketoiminnan ympäristövaikutuksissa tinkimättä liiketoiminnan edellytyksistä tai kasvattamatta tuotannon kustannuksia”, täydentää molemmista kiviainesalueista sekä puupuhdistamojen rakentamistöistä vastannut myyntipäällikkö Sakari Järvi.

Artikkelin pääkuva: Essi Kannelkoski