Toimiva infra palvelee lajista riippumatta
Destia sai kesällä valmiiksi hankkeen, joka mahdollistaa kalojen lajinomaisen liikkumisen ja lisääntymisen Ulvilan Leineperissä. Tällä hetkellä Varkaudessa on käynnissä vastaava urakka, jolla pyritään mahdollistamaan kalojen menestys ja parantamaan alueen vesistön tilaa. Kyseessä on rakennusalalla uusi aluevaltaus, jonka avulla edistetään eri asiantuntijoiden yhteistyöllä luonnon monimuotoisuutta sekä vesistöjen ja kalakannan hyvinvointia.
”Jo pitkään on ollut vakiintunut käytäntö, että eri hankkeissa toteutamme erilaisia selvityksiä ja toimenpiteitä ympäröivään luontoon ja sen suojeluun liittyen osana normaalia rakentamista. Tällaiset puhtaasti tiettyyn osa-alueeseen keskittyvät ja yksittäisten lajien kannalta tehdyt omat projektinsa ovat kuitenkin tähän asti olleet harvinaisempia”, kertoo Destian ympäristöpäällikkö Hanna Haukilahti.
Kuluvana vuonna kalatiehankkeet Ulvilassa ja Varkaudessa ovat olleet Destialle yksi tapa toteuttaa luonnon kannalta kestäviä ratkaisuja myös rakentamisessa.
”Kalateillä on merkittävä ja selkeä biodiversiteettivaikutus. Esimerkiksi Ulvilassa pystyimme avaamaan ja yhdistämään kaksi pitkään erilleen toisistaan padottua vesistöä, mikä jo yksinään lisää kalojen liikkumismahdollisuuksia merkittävästi.”
Ämmäkosken kalatie yhdistää lukuiset asiantuntijat saman tavoitteen äärelle
Ämmäkosken kalatie Varkaudessa on lukuisten yhteen hiileen puhaltavien tahojen hanke, jonka tavoitteena on parantaa kalojen liikkumismahdollisuuksia ja kunnostaa alueen kalataloutta. Tavoitteet liittyvät osaltaan maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmaan ja kalatiestrategiaan sekä hallitusohjelman tavoitteisiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hanke on osa Varkauden kunnossapitourakkaa ja sen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.
Destian ja Varkauden kaupungin lisäksi hankkeessa on mukana useita alan asiantuntijatahoja, mm. WWF, Maa- ja metsätalousministeriö, Stora Enso sekä Luonnonvarakeskus.
”Eri tahot tuovat mukanaan resursseja sekä osaamista, jota tarvitaan tällaiseen hankkeeseen, jossa työskennellään tiiviisti elävien olentojen välittömässä elinympäristössä. Kyseessä on Suomen ja Euroopankin mittakaavassa merkittävän kokoluokan ennallistamishanke, joka on toimivan yhteistyön ansiosta saatu nopeasti käyntiin ja eteenpäin”, kertoo työmaapäällikkö Ville Nyyssönen.
Urakassa lohikalojen menestysmahdollisuuksia parannetaan turvaamalla niiden kutumahdollisuudet sekä poikasten selviytyminen koskialueella. Säännöstelypadolle luodaan ohitusmahdollisuus sekä merkittävä ympäristövirtaama, joka vesittää padon alapuolisen laajan koskialueen ympärivuotisesti.
”Koskialue on kärsinyt aikaisemmin suurista virtaamavaihteluista sekä säännöllisestä kuivumisesta. Tämän sekä padon ohitusmahdollisuuden puutteen vuoksi uhanalaisten vaelluskalojen luontainen lisääntyminen ei ole onnistunut, eivätkä poikaset ole selviytyneet koskialueella. Urakan avulla parannamme vesiympäristöjen tilaa ja vahvistamme vaelluskalakantaa. Kosken kalataloudellinen kehittäminen tulee elvyttämään virtavesilajistoa ja tukemaan etenkin vaelluskalakantojen elpymistä Saimaan, Haukiveden ja Unnukan vesistöissä”, Nyyssönen kertoo.
Onnistunut kalatie edellyttää kokemusta ja ympäristön tuntemusta
Onnistuneen ja toimivan kalatien suunnittelu ja toteutus vaatii erityistä osaamista, joka syntyy kokemuksesta.
”Ei ole olemassa varsinaisia koulutuksia, joista syntyy valmiita kalateiden tekijöitä. Asiantuntemus syntyy itse tekemisestä. Myös meillä Ulvilassa oli mukana useita henkilöitä, jotka ovat aiemmin olleet toteuttamassa tai suunnittelemassa erilaisia kalatie- tai vesistöhankkeita”, kertoo Ulvilan kalatieurakan työnjohtaja Tuomas Uolia.
Destia toteutti aikaisemmin kuluvana vuonna Ulvilan Leineperin kylän läpi virtaavan Harjunpäänjoen kaloille väylän, jota pitkin ne nyt pääsevät vuosien jälkeen nousemaan yläjuoksulle padon ohi. Kyseessä on yksi Kokemäenjoen alueen tärkeimmistä vaelluskalojen lisääntymisympäristöistä.
Kalatien erikoisuutena on sen yhdistelmä teknisiä sekä luonnonmukaisia ominaisuuksia. Paikoitellen kalatie on katettu ja liikenne kulkee sen yli. Tien alla kalatien virkaa toimittaa betoninen tunneli, jossa on yli kymmenen väliseinää hidastamassa veden virtauksia. Kalatien ala- ja yläpääty ovat puolestaan luonnonmukaisia, maahan kaivettuja uomia, joihin on aseteltu eri kokoisia ja muotoisia kiviä luomaan pyörteitä. Veden määrää ja virtauksia on mahdollista ohjata ja säädellä juoksutuskynnykseen ja väliseiniin asennettujen puuparrujen avulla.
”Hyvä kalatie palvelee eväkkäitä pääkäyttäjiään mahdollisimman laadukkaasti ja mahdollistaa niiden lajityypillisen liikkumisen. Eduksi on myös, jos kalatie ei vaadi jatkuvaa kunnossapitoa, huoltoa tai säätämistä. Tien toimivuus ei kuitenkaan välttämättä selviä välittömästi, vaan tilannetta seurataan ja tarvittaessa kalatiehen voidaan tehdä muutoksia”, Uolia kertoo.
Tulevaisuus näyttää lupaavalta kalateiden kaltaisille hankkeille
Haukilahden mukaan on todennäköistä, että luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja ylläpitoon tähtäävistä urakoista tulee jatkossa oma projektijoukkonsa, ei pelkästään osa isompia kokonaisuuksia.
”Tällaisilla hankkeilla on tärkeä rooli monesta eri näkökulmasta ja niihin on alettu viime aikoina heräämään yhä enemmän. Urakat vaativat monien eri tahojen yhteistyötä, jotta niiden suunnittelu ja toteutus saadaan polkaistua käyntiin. Onneksi urakoiden tavoitteet palvelevat yleensä hyvin monien eri tahojen intressejä ja yhteisen tavoitteen pystytään tekemään töitä hyvin laajalla joukolla, kunhan tarve on tunnistettu.”