Ratarakentamisessa kokonaisuus ratkaisee
Helsingissä on tällä hetkellä käynnissä kaksi Destian toteuttamaa suurhanketta, joiden keskiössä ovat raiteet. Hankkeet ovat keskenään erilaisia, mutta yhteistä projekteille on niiden urbaani ympäristö, tilan puute sekä monet liikkuvat palaset, jotka edellyttävät erityistä osaamista ja kokonaisuuden hallintaa. Infraa rakennetaan ihmisille, ja ammattitaitoisen toteutuksen lisäksi eri sidosryhmien huomiointi sekä avoin ja oikea-aikainen viestintä eri työvaiheista ovatkin usein edellytyksiä sille, että työt saadaan hoidettua sujuvasti, turvallisesti ja kaikkien kannalta hyvällä lopputuloksella.
Kalasatamassa toiminnan kehitys on tietoista ja jatkuvaa
Helsingin itäisessä kantakaupungissa Destia on toisena pääurakoitsijana Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeessa, joka rakentaa 4,5 kilometriä uutta raitiotietä keskellä urbaania kaupunkiympäristöä. Destian johtama Sörkan Spora -ryhmittymä toteuttaa uudesta radasta noin kolme kilometriä. Valmistuessaan uusi raitiotieosuus tarjoaa sujuvan yhteyden Pasilan ja Kalasataman välille ja yhdistää olemassa olevat raitiotie-, metro- ja lähijunaverkot toisiinsa. Liikennöinti uudella raitiotiellä on tarkoitus aloittaa loppukesällä 2024.
Projekti on erinomainen esimerkki tiiviissä kaupunkiympäristössä rakennettavasta hankkeesta, joka vaikuttaa alusta loppuun alueen liikenteeseen ja lukuisiin ihmisiin. Aiheutuva häiriö tunnistetaan myös työmaa-aitojen sisäpuolella ja sen minimoimiseksi on tehty toimenpiteitä koko nelivuotisen urakan ajan.
”Hyödynnämme hankkeella jatkuvan oppimisen mallia ja pyrimme koko ajan kehittämään omaa toimintaamme eteenpäin. On niin tilaajan, alueen käyttäjien kuin meidänkin etumme mukaista, että hanke viedään läpi sujuvasti ja tehokkaasti, samalla kaikkien sidosryhmien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtien. Jos jokin asia voidaan tehdä paremmin eri tavalla, ei totutussa tyylissä pysytä vain tavan vuoksi”, sanoo hankkeen työnjohtaja Mortaza Hashimi.
Tehokas ajankäyttö palvelee urakkaa ja sen ympäristöä
Kesällä 2022 Kalasatamassa otettiin käyttöön tahtituotanto, infra-alalla harvinainen työtapa, jossa urakan eri työvaiheet ja niiden tekijät määritellään etukäteen työmaan ajankäytön optimoimiseksi ja työvaiheiden välisen turhan seisottamisen minimoimiseksi. Syksyyn 2023 mennessä malli on mahdollistanut hankkeelle merkittävää ajansäästöä: perinteiseen työtapaan verrattuna kiintoraitiotielaattaa syntyy samassa ajassa lähes puolet enemmän.
”Tahtiaikataulu on kaikille urakan osapuolille yhteinen. Kaikki sitoutuvat siihen ja tunnistavat oman tekemisensä vaikutuksen koko hankkeeseen. Läpinäkyvän työnhallinnan ansiosta myös esimerkiksi suunnittelijoilla on sama tieto aikatauluista ja sen muutoksista, jolloin tarvittavat suunnitelmat ovat myös käytössä oikeaan aikaan. Kun aikataulu on yhdessä tarpeiden ja resurssien mukaan laadittu, myös ennakointi ja logistisista asioista sopiminen yhteisesti helpottuu”, Hashimi kertoo.
Aikataulun laadintaan osallistuvat myös eri työvaiheet suorittavat työntekijät, jolloin lopputulos on realistinen ja sitouttaa koko hankkeen yhteiseen suunnitelmaan. Tehdyt ja tulevat työt käydään päivittäin läpi ja yhteensovitetaan myös muiden hankkeen osapuolten kanssa, jolloin alueella toimivat palaset saadaan sovitettua yhteen sujuvan ja turvallisen työn takaamiseksi.
Ajankäytössä ja laadussa saavutetut parannukset hyödyttävät koko hanketta ja sen kaikkia osapuolia. Jouhevasti etenevä työ hyödyttää tietenkin myös alueen asukkaita ja loppukäyttäjiä, kun kotitalon kulmalla oleva työmaa ei seiso muuttumattomana päivästä toiseen.
”Yksi keskeisimmistä tahtituotannon tuomista hyödyistä on minimoitu ulkoinen haitta – työ etenee järjestelmällisesti ja työn valmistuessa alue voidaan vapauttaa nopeasti takaisin käyttäjille. Näin pystymme myös minimoimaan väistämättä aiheuttamamme haitan kestoa ja laajuutta”, Hashimi sanoo.
Kaisantunnelilla junaliikenne asettaa raamit työmaalle
Helsingin ydinkeskustassa Kaisantunnelin työmaalla tahdin puolestaan määrää olemassa oleva junaliikenne. Urakassa Destia rakentaa 200 metriä pitkän, 8 metriä leveän ja 3 metriä korkean pyöräilyn ja jalankulun tunnelin Helsingin päärautatieaseman ratakiskojen ali. Vuoden 2024 alkupuolella valmistuva tunneli rakennetaan Suomen vilkkaimmin liikennöidyn rautatieaseman yhteyteen, jolloin aikataulujen kriittisyys korostuu ja suunnitelmien merkitys kasvaa jopa entisestään.
”Hankkeessa on samaan aikaan käynnissä useita työvaiheita, minkä lisäksi junaliikenteen ennalta annetut katkot määrittelevät tiettyjen työvaiheiden aikataulut. Työnsuunnittelu on avainasemassa ja kaikille katkoille on tehty tuntiaikataulut jo hyvissä ajoin. Annetusta aikataulusta myöhästyminen ei ole vaihtoehto, joten homman on oltava hallinnassa. Hyvä kokemus auttaa meitä yllätyksiin varautumisessa ja luottamuksen kasvaessa myös katkoja työvaiheita varten on ollut helpompi saada”, hankkeen työpäällikkö Sanna Rajala kertoo.
Ratarakentamisessa mukautumiskyky on valttia
Tarkkaan määrättyjen aikataulujen ohella Kaisantunnelilla on ratkottu erilaisia haasteita esimerkiksi rajallisen tilan ja maanalaisen urakoinnin edellyttämän suuren kaluston yhdistämiseksi.
”Rakennustöiden edellyttämiin ratakiskojen muutoksiin sekä työnaikaisen junaliikenteen mahdollistavien apusiltojen purkamiseen tarvitaan väistämättä raskaampaa kalustoa. Tunnelin edetessä radan läheisyydessä ei ole ollut riittävästi tilaa, joten radan nostotöitä varten on kehitetty olosuhteiden muuttuessa vaihtoehtoisia tapoja, kuten tunkkausta ja rullien päällä siirtoja.”
Ratarakentamisessa kokonaisuudenhallinta onkin usein onnistumisen avainroolissa. On osattava miettiä vaihtoehtoisia työmenetelmiä ja katsottava hanketta ja sen eri työvaiheita monesta eri näkökulmasta. Toisinaan vallitsevat olosuhteet edellyttävät nopeaakin innovointia, ja silloin aikaisempi kokemus ja eri näkökulmat nousevat korkeaan arvoon.
”Molemmat urakat sijaitsevat vilkkailla alueilla, jopa Helsingin keskeisimmässä joukkoliikenteen solmukohdassa, joten ratkaisukeskeinen asenne on välttämätöntä. Rataurakassa on usein kyettävä mukautumaan kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen ja löydettävä oikeat keinot parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi mahdollisimman vähäisellä haitalla ja niin, että pystytään varmasti huolehtimaan samalla kaikkien alueella liikkujien turvallisuudesta”, Rajala toteaa.