Infran taju Infraomaisuuden hallinta

Osaamista yli rajojen

Eräänä päivänä 2000-luvun alkupuolella Destiassa nykyään Kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut -yksikköä vetävä Arto Kuskelin etsi verkosta ratkaisua reitinoptimointiongelmaan. Eikä aikaakaan, kun sopiva koodinpätkä löytyi ja samalla alkoi yhteistyö sen kehittäneen kreikkalaisen kaupunkisuunnitteluinsinöörin, Stavros Syrigosin, kanssa. Vuonna 2006 Lordi voitti Euroviisut Ateenassa ja Stavros vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa. Paria vuotta myöhemmin Arto pyysi Stavrosia muuttamaan Suomeen ja vuonna 2012 Stavrosista tuli virallisestikin yksi ensimmäisistä ulkomaalaisista destialaisista.

Vuosikymmen myöhemmin Stavros on yhä Destian palveluksessa ja suunnittelee ratkaisuja infraomaisuuden hallintaan. Käytännössä se tarkoittaa työkalujen kehittämistä erilaisiin tarpeisiin kuten mobiileihin skannausteknologioihin, datan käsittelyyn ja reittien optimointiin sekä paikkatietoanalyyseihin. Myös Stavrosin vaimo Eleftheria Bountouri työskentelee samassa tiimissä palvelupäällikkönä. Hänkin on insinööri ja omaa erityistä osaamista, jota infraomaisuuden hallintaratkaisujen kehittäminen vaatii.

”Roolini Destialla on monipuolinen ja olen voinut hyödyntää monitieteellistä taustaani sekä luovaa puoltani. Nautin siitä, kun pääsen syventymään asioihin kunnolla, ymmärtämään ja ratkomaan teknisiä ongelmia kokonaisvaltaisesti. Vaikka erikoistuminenkin on tärkeää, monitieteellinen osaaminen on ison kuvan kannalta olennaista – monipuolisuus mahdollistaa kehityksen sekä asemamme teknologisen kehityksen eturintamassa”, Stavros sanoo.

Eleftheria ja Stavros

Kansainväliset osaajat rikastavat työyhteisöä

Destia on digitalisaation pioneeri rakennusalalla ja pyrkii siksi palkkaamaan parhaat osaajat. Tulevaisuudessa tarvitsemme joukkoomme entistäkin monimuotoisempaa osaamista. Joskus se tarkoittaa, että osaajat tulevat muualta kuin Suomesta, eivätkä puhu kieltä, sillä substanssiosaaminen on tärkeintä. Tietyissä asiantuntijatehtävissä englannin kielen taito riittää hyvin ja työyhteisössä pärjää englanniksi. Asiakasrajapinnassa on kuitenkin tärkeää puhua suhteellisen sujuvaa suomea.

Etätyö ja hybridityö tekevät kansainvälisten osaajien palkkaamisesta entistä helpompaa, mutta toki kasvokkain tapaamisessa työkavereiden kanssa on etunsa. Stavros, jonka polku Destiaan alkoi yrittäjänä Kreikassa, arvostaa omaa lähityöyhteisöään Vantaalla, mutta toisaalta Destian erittäin joustava hybridityökäytäntö helpottaa elämää ja on laajasti henkilöstön arvostama.

”Alusta asti olen kokenut päässeeni hyvin sisälle taloon ja tiimiin, vaikka en suomea juuri puhu vielä tänä päivänäkään. Olen päässyt tekemään töitä yhdessä tiimini kanssa jopa yli 15 vuoden ajan, ja tänä aikana meistä on muodostunut tiivis ja yhteen ajatteleva porukka. Näiden vuosien aikana on ehtinyt tapahtua myös alan kehityksen kannalta paljon, ja olemme aina pyrkineet pysymään teknologisen kehityksen kärkijoukoissa, kehittämään omia innovaatioitamme ja hyödyntämään monipuolista osaamistamme. Infra- ja rakennusala koetaan usein ehkä staattisena ja vanhanaikaisenakin toimialana. Tosiasia on kuitenkin se, että kuljemme koko ajan kohti älykästä infraa, ja sitä varten tarvitsemme monipuolista osaamista ja luovaa ajattelua”, Stavros kertoo.

Palveluita myös Suomen ulkopuolelle

Arton tiimi on varmasti Destian kansainvälisin. Siihen on ajanut liiketoiminnan tarve. Vaikka Destia toimii pääasiassa Suomessa, esimerkiksi tiestön mittauspalveluita myydään Ruotsiin jopa enemmän kuin Suomeen ja vuosien varrella projekteja on ollut myös Azerbaidžanissa ja Kirgisiassa.

Nyt kun Destian omistaa kansainvälinen Colas, kiinnostusta Destian osaamiseen ja tarjontaan löytyy myös sen kautta. Colasin myötä destialaisten englannin kielen taidolle on enenevässä määrin tarvetta, eikä haittaisi, vaikka osaisi vähän ranskaakin.

”Kun työyhteisössä käytetään englantia, kynnys vieraan kielen puhumiseen madaltuu jatkossa myös kansainvälisiä hankkeita ajatellen. Vieraan kielen puhumisessa haasteena on aina väärinymmärrysten mahdollisuus sekä nyanssien vähyys, mutta kieltä käyttämällä alan termistö tulee tutuksi ja jatko helpottuu koko ajan. Nykyisessä tilanteessa kansainvälinen osaaminen onkin vielä entistäkin merkittävämmässä roolissa”, Kuskelin toteaa.

Stavrosilla on vain hyvää sanottavaa Colasista, sillä myös Colasilla on ratkaisuja infraomaisuuden hallintaan, ja yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Hän on päässyt vierailemaan Ranskassa ja näkee yhteistyössä hienoja mahdollisuuksia sekä Destialle että Colasille.

”Colas-integraatio sattui otolliseen hetkeen. Olin juuri alkanut pohdiskelemaan enemmän, mikä yksikkömme päämäärä ja suuntima oikeastaan on ja mikä sen tulisi olla. Fokuksemme on nyt terävämpi. Niin kauan kuin pystyn tukemaan yksikkömme toimintaa ja menestystä, näen edessäni valoisan tulevaisuuden Destialla”, Stavros toteaa.

Stavros onkin viihtynyt hyvin Suomessa ja Destiassa, jossa hän on päässyt kehittymään vaihtelevissa tehtävissä ja projekteissa.

Infraomaisuuden hallinta

Tie- ja katuverkosto on arvokasta infraa, jolla on suuri merkitys liikenteen sujuvuuteen ja tiellä liikkujien turvallisuuteen. Destialla infraomaisuuden hallinnan yksikkö tuottaa teiden kuntoa ja kulumista koskevaa tutkimustietoa, jonka avulla kunnat, kaupungit, Väylävirasto ja ELY-keskukset voivat suunnitella tiestön parantamista, ylläpitää päällysteiden kuntoa ja päättää rahoituksen kohdentamisesta.

Infraomaisuuden hallinta tarjoaa monipuolisesti liikenneväylä- ja liikenneympäristöinvestointeihin liittyviä mittaus-, tutkimus- ja laadunhallintapalveluita sekä luotettavaa tietoa tie- ja katuverkon nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Yksikkö kehittää ja hyödyntää uusinta teknologiaa, kuten kuvateknologiaa, konenäköä ja tekoälyä.

Infraomaisuuden hallinnan palveluita:

  • Palvelutasomittaukset
  • Tie- ja katuverkon digitaaliset kuvaukset
  • Päällystevauriokartoitukset
  • Maatutkamittaukset
  • Ajoratamerkintöjen kuntomittaukset
  • Laserskannaukset
  • Tierakenteen kuivatusanalyysit
  • Kantavuusmittaukset
  • Varuste- ja laiteinventoinnit
  • Korjausvelkapalvelu

Osa jutusta on julkaistu aikaisemmin Rakennustekniikka-lehdessä 9/2022.