Kaisantunneli tarjoaa sujuvamman väylän Helsingin keskustaan
Takana on lähes neljä vuotta täynnä tuhansien kuutioiden edestä louhintaa, betonitöitä, tiivistä sidosryhmäyhteistyötä ja äärimmäisen tarkkaa yhteensovitusta. Vuosiin mahtuu yli tuhat erillistä ratatyölupaa sekä 126 aikataulutettua räjäytysikkunaa. Toukokuun alussa tunnelin päässä kajasti vihdoin valoa, kun Helsingin päärautatieaseman ratapihan alittava Kaisantunneli vihittiin käyttöön juhlallisin menoin.
Kaisantunneli parantaa kaupunkilaisten elämää ja kannustaa kestävään liikkumiseen. Se helpottaa kulkemista Helsingin keskustassa ja parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Noin neljäsosa (26 %) helsinkiläisistä pyöräilee kesäaikaan päivittäin tai lähes päivittäin ja lähes yhtä moni (23 %) 2–3 kertaa viikossa. Kyseessä ei siis ole mikään pieni joukko, jolle olemme saaneet rakentaa toimivampaa kaupunkia.
Tässä aseman tärkeässä ympäristöystävällisen liikkumisen solmukohdassa yhdistyvät niin raideratkaisut juna, metro ja ratikka kuin pyöräily ja jalankulku.
Kaisantunneli on kaupunkirakentamisen taidonnäyte
Uunituore pyöräily- ja jalankulkutunneli alittaa kaikki aseman 19 raidetta Kansalaistorin ja Kaisaniemen puiston välillä, tarjoten pyörällä ja jalan matkaa taittaville sujuvan reitin pääkaupungin vilkkaimmalla alueella ilman ajoneuvoliikennettä, ruuhkaisia risteyksiä tai mukulakivetetyillä kaduilla poukkoilua.
Kaisantunneli on kaupunkirakentamisen taidonnäyte, joka on vaatinut nopeaa reagointikykyä ja ennakoivaa otetta alusta lähtien. Helsingin päärautatieasemalla liikennöi päivittäin noin tuhat junaa, minkä vuoksi koko työaluetta ei voitu ottaa käyttöön kerralla, vaan työtä tehtiin alue kerrallaan. Töiden aikana ajettiin yhteensä lähes miljoona junavuoroa ja huolellisen suunnittelun ansiosta ylimääräisiltä junaliikenteen katkoilta vältyttiin.
Työnsuunnittelu ja tiivis, toimiva yhteistyö liikenteenohjauksen kanssa olivat tässä ratkaisevassa roolissa.
”Työnsuunnittelu ja tiivis, toimiva yhteistyö liikenteenohjauksen kanssa olivat tässä ratkaisevassa roolissa. Aikataulut ja työvaiheet oli suunniteltava huolella, sillä pienikin virhearvio olisi voinut johtaa mittaviin haittoihin junaliikenteelle ja matkustajille. Tunneli rakennettiin suoraan raiteiden alle, ja samalla junaliikenne tuli turvata koko urakan ajan”, projektijohtaja Juha Viitala sanoo.
Louhintatyö asema-alueella edellytti huolellista valmistautumista
Kaisantunnelin tiellä seisoi ennen toteutusvaihetta molemmissa päissä tukevasti kallioista maata, ja louhintatöitä kertyikin urakassa huomattava määrä – yhteensä kalliota louhittiin noin 12 000 m3 eli noin 1 500 kuorma-autollista, ja räjäytyksiä toteutettiin kaikkiaan 126 kappaletta. Työmaan sijainti keskellä täydessä toiminnassa olevaa ratapihaa lukuisten toimistojen ja hotellien vieressä asetti työlle omat vaatimuksensa. Louhintatyö suunniteltiin kuukausia etukäteen, jotta saapuvat ja lähtevät junat pystyttiin huomioimaan aikataulussa.
”Saimme louhintavaiheen aikana käyttöömme päivittäin 3–5 aikaikkunaa, ja niiden puitteissa räjäytettiin. Turvallisuussyistä rajoitimme matkustajien kulkua räjäytysten aikana, ja loppuun hiotun prosessin ansiosta matkustajien odotusaika oli ainoastaan yhden minuutin kussakin räjäytyksessä”, toteaa Viitala tyytyväisenä.
Tunnelin rakentamiseksi osa aseman raiteista lyhennettiin väliaikaisesti työvaiheiden ajaksi, mutta pitkän matkan junien raiteilla aseman keskiosassa tämä ei ollut mahdollista. Näille raiteille ja laitureille asennettiin sen sijaan apusillat, joiden alla työt saivat jatkua junien kolistellessa suoraan yläpuolella.
”Yli 40 000 kiloa painavien ja 20 metriä pitkien apusiltojen asentaminen ja purkaminen oli Suomessa ennennäkemätön urakka näin vilkkaassa ympäristössä. Työskentely apusiltojen alla oli vaativaa varsinkin aluksi, kun tila oli matala ennen kaivutyön edistymistä. Oma haasteensa tällä alueella olivat myös maaperästä paljastuneet rakenteet, joita oli paljon enemmän kuin etukäteen oli arvioitu”, Viitala sanoo.
Ahtaassa tilassa rakentaessa maltti on valttia
Valmis Kaisantunneli on kahdeksan metriä leveä ja kolme metriä korkea betonitunneli, joka valettiin kaikkiaan 14 eri lohkossa. Tunnelin geometrian vuoksi jokainen lohko oli erilainen, ja jokainen niistä suunniteltiin erikseen. Suurten holvien ja yli 400 m2 lattialaattojen raudoitukset, muotitukset ja betonoinnit vaativat etukäteissuunnittelua, jotta työt saatiin toteutettua laadukkaasti ja turvallisesti paikoitellen ahtaissa tiloissa. Yhdellä Suomen vilkkaimmista alueista rakennettaessa huolellisuus onkin ollut erityisen tärkeää, maltti valttia ja turvallisuusnäkökulma vahvasti esillä alusta loppuun asti.
”Urakassa oli kymmeniä työvaiheita käynnissä päivittäin, kymmeniä koneita käytössä, vierellä toimiva junaliikenne ja lähes 200 000 matkustajaa huomioitavana. Kaikessa toiminnassa oli otettava erityisen hyvin huomioon niin henkilöstön kuin matkustajien turvallisuus. Jokaisessa työvaiheessa huomioitiin jo ennen aloittamista logistiikka, yhteensovitus ja riskit sekä perehdytettiin jokainen työntekijä”, Viitala kertoo.
Vuorovaikutus alueen käyttäjien kanssa mahdollisti kaikkia palvelevien järjestelyjen löytymisen
Tunneliyhteys helpottaa nyt tuhansien kulkijoiden matkaa Helsingin keskustassa. Vaikka uutta rakentaessa työmaa yleensä on väistämättä hetkellisesti enemmän tai vähemmän tiellä, pyrittiin vaikutukset aseman lukuisiin matkustajiin ja muihin alueen käyttäjiin minimoimaan urakan aikana mahdollisimman hyvin.
”Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä eri sidosryhmien kanssa nousi avainrooliin hankkeen aikana. Keskustelimme säännöllisesti alueen toimijoiden ja käyttäjien kanssa, huomioimme heiltä saadun palautteen ja viestimme muutoksista kanavissamme ennakkoon”, Viitala sanoo.
Alueen käyttäjiin kohdistuvien haittojen minimoimiseksi eri työvaiheiden edellyttämät liikennejärjestelyt pyrittiin säilyttämään mahdollisimman pitkään samoina, ja ratkaisuissa pyrittiin aina turvaamaan alueen esteettömyys. Hyvät käytännöt keräsivät tunnustusta, ja Kaisantunnelin hanke ehti voittaa Helsingin kaupungin järjestämän Vuoden katutyömaakilpailun kahdesti vuosina 2021 ja 2022.
Nyt Kaisantunneli on valmis ja odottaa kulkijoitaan. Avajaisia vietettiin 4.5. juhlallisin menoin tapahtumassa, jossa innokkaat pyöräilijät ja kävelijät pääsivät testaamaan uuden tunnelin ensimmäisten joukossa Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen johdolla. Tapahtumassa puhuivat Vartiaisen lisäksi Destian toimitusjohtaja Tero Kiviniemi, Helsingin kaupungin projektijohtaja Jukka Repo, Kaupunkiliikenne Oy:n yksikön johtaja Karoliina Rajakallio. Lisäksi puheenvuorot kuultiin WSP:ltä, Hollannin suurlähettiläältä sekä Helsingin pyöräilijöiden edustajalta.
”Keli helli juhlijoita, ja saimme paikan päälle sankoin joukoin kaupunkilaisia niin jalan kuin pyörällä. Harvemmin urakan valmistumista pääsee näin suurin menoin juhlistamaan yhdessä loppukäyttäjien kanssa ja oli hieno nähdä, miten paljon väkeä paikalle kokoontui. Näyttävän nauhanleikkauksen ja puheiden siivittämänä tunneli on nyt alueen kulkijoiden käytössä”, Viitala sanoo.
Uunituore kulkuyhteys sujuvoittaa huomattavasti jalankulun ja pyöräilyn liikennettä keskustassa, minkä lisäksi myös pyöräilyn ja junalla matkustamisen yhdistäminen matkanteossa helpottuu kiitos tunneliin rakennetun pyöräparkin, johon mahtuu kerrallaan noin 1 000 pyörää.
