Destia paalutti Drammenin sataman uuden laiturin Norjassa
Norjassa, 40 kilometriä Oslosta lounaaseen sijaitsevassa Drammenin kaupungissa Destia on kesällä saanut valmiiksi osuutensa kaupungin satamaan sijoittuvassa urakassa. Siinä Drammenin satamaa laajennetaan ja sen kapasiteettia kasvatetaan vastaamaan lisääntyvää kysyntää. Destia vastasi porapaalutuksesta projektin osuudella, jossa jatketaan olemassa olevaa laituria 200 metrin matkalta.
Kansainvälisen toimintaympäristön lisäksi urakka oli myös käytännön tasolla erityislaatuinen.
”Porasimme hankkeessa kymmenien metrien mittaisia porapaaluja, pisimpien niistä ollessa lähes 70 metriä pitkiä. Pitkät paalut porattiin 20–40 metriä paksun murskeen läpi, jonka jälkeen loppumatka mentiin savessa ja paalut jätettiin alapäästä pehmeään. Näin pitkät porapaalut varsinkin tässä mittakaavassa ovat harvassa, ja hanke olikin haastavuutensa puolesta ainutlaatuinen”, kertoo työmaapäällikkö Santeri Mustonen Destialta.
Rakennustöiden kuhina satama-alueella jatkuu yhä, vaikka Destia on poistunut työkoneineen paikalta jo loppukesällä. Yhteistyökumppani on tiputtanut Destian poraamien paalujen läpi lyöntipaalut, jotka tullaan lyömään pitkälle yli sadan metrin syvyyteen, jossa kova maa tulee vastaan. Paalut betonoidaan ja uudelle laiturille rakennetaan teräsbetonirakenne. Lisäksi paalutetun osuuden ja viereisen maa-alueen väliin toteutetaan siirtymälaatat.
Kokonaisuudessaan hankkeen toteutuksesta vastaa NRC Group, jonka arvion mukaan koko urakan on määrä valmistua vuonna 2023.
”Drammen on keskeisellä sijainnilla Norjan logistiikkaverkoston kannalta ja yksi maan tärkeimmistä satamista. Laajennuksen myötä satama tulee palvelemaan asiakkaidensa tarpeita entistäkin sujuvammin ja tehokkaammin”, Mustonen summaa.
Ahdas ja vilkas työmaa vaatii tarkkuutta
Drammenvuonon pohjukassa sijaitseva satamakaupunki on Norjan kaupungeista yhdeksänneksi suurin. Myös satama on vilkas, eikä tilaa ole liikaa. Haasteita syntyy siis paitsi poikkeuksellisen vaativista materiaaleista myös vilkkaasta ja ahtaasta ympäristöstä. Erityislaatuinen satamaurakka vaatikin tekijöiltään vuorovaikutustaitoja, oikeanlaista kalustoa sekä kokemusta haastavista olosuhteista.
”Työmaa on hyvin ahdas ja koneemme puolestaan hyvin isoja – meillä on käytössämme esimerkiksi Pohjoismaiden suurimpia poravaunuja, jotka tällaisessa ympäristössä vaikuttavat vielä kokoaankin isommilta, jos mahdollista. Tekemämme työvaihe sisälsi myös paljon joka suuntaan pystyssä olevia puomeja sekä isoja liikuteltavia putkia, joten tarkkuutta ja vuorovaikutusta kysyttiin jokaiselta koko ajan. Yhteensovittamalla ja kommunikoinnilla tästäkin kuitenkin selvittiin, ja paalut saatiin porattua tavoitesyvyyksiin”, Mustonen kertoo.
Kasvua hankkeilta myös Ruotsista ja Norjasta
Destian päämääränä on olla pohjoisen elämän yhdistäjä ja kasvaa kansainvälisesti valituilla strategisilla alueilla. Pohjarakentamisen markkina on yksi mahdollisuuksista Skandinaviassa. Viime vuosina kansainvälisiä urakoita on sijoittunut Drammenin lisäksi muun muassa muualle Norjaan sekä Ruotsiin aina etelän Norrköpingistä pohjoisen Abiskoon asti. Useimmat urakat ovat olleet Drammenin tavoin porapaalutuksia, mutta joukkoon mahtuu myös tuulivoimahanke vuosilta 2019–2020. Lisäksi Destia tekee esimerkiksi tiestömittauksia Ruotsissa.
”Meillä on Destiassa käytössämme erityistä osaamista sekä tarvittavaa, isoa kalustoa erityisen haastaviin kohteisiin, mihin paikallisten toimijoiden koneet eivät aina riitä. Näin olemme pystyneet täydentämään paikallisten yhteistyökumppaneidemme urakoita tarvittavilta osin, ja yhdessä saavuttamaan hankkeille asetetut vaatimukset”, kertoo Mustonen.
Vaikka naapurimaissa arki ja yleiset toimintatavat ovat tyypillisesti hyvin lähellä omiamme, myös joitain uusia oppeja tarttuu mukaan rajojen yli tapahtuvilta työreissuilta.
”Olemme päässeet Drammenissa tekemään paljon yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Norjassa työskentelytavat tai esimerkiksi etiikka eivät juuri eroa suomalaisista, joten mitään dramaattista ristiriitaa ei urakoilla ole. Erilaisia käytäntöjä kuitenkin aina mahtuu mukaan, ja yhteistyössä on aina myös oppimisen mahdollisuus kaikille osapuolille.”