Tiedotteet

Voimaa

22.02.2015 08:00:00

Destian ja Fingridin yhteistyö tuo voimaa linjatöihin. Etelä-Lapin työmaalla urakoidaan uutta.

Kaivinkoneen dieselmoottorin matala murina lähestyy. Sen telat kuopivat järeästä murskeesta ajatettua tieuraa. Olemme Etelä-Lapissa Keminmaan sähköaseman kupeessa sankan kuusimetsän reunustamalla voimalinjalla.

Destia urakoi täällä uutta 110 kilovoltin voimalinjaa, jolla Kemijoen suulla sijaitsevan Isohaaran voimalaitokselta kauas Kainuuseen viety sähkö johdetaan jatkossa paikalliselle sähköasemalle ja edelleen 400 kilovoltin runkoverkkoon. Destialla on Keminmaalla myös toinen urakka; siinä tehdään muutoksia Petäjäskosken muuntoasemaan 400 kilovoltin järjestelmiin.

– Jännitteet ovat erittäin suuria, joten turvallisuuden on oltava aukotonta, kertoo sähkötöiden johtaja, työpäällikkö Hannu Takala Destialta.

Lisäksi sähkön käyttäjille – niin kuluttaja-asiakkaille kuin teollisuudelle – pitkäkestoinenkin työmaa saa näyttäytyä jakelun keskeytyksenä mahdollisimman lyhyen ajan.

– Fingrid on sopinut omien asiakkaidensa kanssa jakelun keskeytyksistä tarkoilla suunnitelmilla, milloin sähköt saavat olla pois ja milloin niiden täytyy olla takaisin päällä. Mitä korkeammat jännitteet, sitä haastavampaa se on, Takala sanoo.

Rakenteilla oleva muutos lisää kantaverkon sähkönsiirtokykyä ja myös parantaa alueellista sähkönsaannin varmuutta. Ennen kaikkea muutos tekee mahdolliseksi uusien tuulivoimaloiden lisäämisen kantaverkkoon. Uusi voimalinja vaatii 4,2 kilometrin mittaisen voimajohdon rakentamisen lisäksi laajennuksia ja muutoksia myös itse sähköasemalla.

Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela kertoo, että nyt juuri tuulivoima on keskeisiä yhtiön sähköverkkohankkeiden vetureita. Perämeren tuntumaan on jo noussut useita tuulivoimapuistoja, ja lisää suunnitellaan jatkuvasti. Kemi-Tornion seudun paperi- ja terästeollisuus ovat puolestaan vaativia asiakkaita, joiden sähkönsaanti on turvattava.

Kaikkien näiden tarpeiden keskiössä on Keminmaan sähköasema. Maanrakennustöiden työmaapäällikkö Heikki Kinnunen Rovaniemen asemapaikalta sanailee voimalinjojen risteyskohdalla, että sähköasemalle on helppo löytää vaikkapa maastoon eksyessään. Kun johtojen määrä kasvaa, ollaan jo lähellä.
Toinen destialainen, projektin työmaapäällikkö Maria Puhtila kertoo, että sähkön kannalta on sitä edullisempaa, mitä lähemmäksi kulutusta se tuodaan suurilla voimalinjoilla – muuten seuraa jännitehäviöitä. Siksi Keminmaan sähköaseman keskellä on kaksikerroksisen talon kokoinen betonikuutio, muuntajabunkkeri. Sen sisällä on valtava 400/110 kilovoltin muuntaja.

Bunkkeri siintää kauempana horisontissa, kun tutustumme uuden voimalinjan työmaan piirteisiin. Työmaa on periaatteessa hyvin suoraviivainen: Pystytetään pylväät perustuksille ja vedetään johtimet paikoilleen. Työvaiheita ja työryhmiä on toki useita.

Mursketie, jolla seisomme, on kuiva ja vahva, mutta ympärillä on pohjoissuomalaista jänkää, jonka talven sulamisvedet ovat likimain upottaneet alleen. Kaivinkone löytää tiensä vetisessä maastossa, mutta myöhemmin paikalle odotettava, jopa 70 tonnin painoinen nosturiauto on jotain, minkä kukaan ei halua uppoavan suomaastoon. Mutta hyvältä näyttää: järeästä murskeesta tehty ajoväylä on huolella tehty kantamaan nosturiautonkin painon.

Rovaniemellä päämajaansa pitävälle Heikki Kinnuselle jänkä on tuttu työympäristö.

– Näissä hommissa talvi on ystävä, eikä kunnon suolla voi töitä tehdäkään muulloin kun jäisen maan aikaan, hän sanoo.

Toinen työmaapäälliköistä viittilöi mursketien vierelle. Aukealla on pino kuumasinkittyjä teräsputkia. Niistä kasataan noin 18-metrinen harustettu putkipylväs, jonka lajitovereista pääosa uudesta sähkölinjasta koostuu. Pylväs ankkuroidaan paikalleen vahvoilla haruksilla, vaijereilla, jotka kiinnittyvät maahan upotettuihin betonielementteihin. Nämä elementit pysyvät paikallaan mursketäytössä, mutta pehmeässä maassa joudutaan pelaamaan varman päälle.

– Jos elementit paikalleen sitova murske uhkaa sekoittua ympäröivään soiseen maaperään, sitä voidaan estää sijoittamalla elementit ja murske vielä vanerilaatikon sisälle, Puhtila kertoo.

Hannu Takala summaa, että voimajohtourakat ovat tavallisesti projektinjohtourakoita, joihin osallistuu yhtiön pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Alihankkijoiden osaamista käytetään erikoistöissä, kuten pylväiden pystyttämisessä ja johtimien vetämisessä. Kokonaisvastuu säilyy Destialla.

Hannu Takalan mukaan komentoketjun on oltava mahdollisimman lyhyt, jotta Fingrid asiakkaana tietää täsmälleen mitä sen urakassa tehdään. Hän huomauttaa, että kyse on erityisesti työturvallisuudesta. Sitä ylläpidetään esimerkiksi yhteisillä työmaapalavereilla.

– Tahdomme olla työturvallisin urakoitsija, eikä tälläkään työmaalla ole sattunut yhtään tapaturmaa, Takala sanoo.

Myös Fingridin Kari Kuusela painottaa, miten tärkeää on, että tämän kaltaisilla työmailla vastuun kantaa yksi yritys.

– Vastuiden on oltava kunnossa. Fingrid ei halua sopia kahden tai kolmen yrityksen kanssa, vaan yhden yrityksen, joka ottaa päävastuun.

”Destia tunnetaan projekti- ja maanrakennusosaamisestaan. Voimalinjatyössä on yhtäläisyyksiä tieverkoston rakentamiseen, ja linjoilla on myös erikoistöitä, joilla on yhtäläisyyksiä Destian toiseen vahvuuteen, siltatöihin.”
- Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela

Kari Kuuselalle Destia on tuttu jo vuosien takaa, jolloin yritys oli aliurakoitsijana Fingridin työmailla. Nyt kehityssuunta kulkee pääurakoinnin suuntaan. Kuusela kehuu, että Destia on tunnettu erityisesti projekti- ja maanrakennusosaamisestaan.

Elementtien asentaminen on tarkkaa puuhaa. Pylväs on keskimäärin kahdeksantoista metriä korkea, mutta elementtien paikka ei voi heittää sentinkään vertaa.

Kaukaa katsottuna voimalinjojen johdot näyttävät ohuilta, mutta todellisuudessa johtimet ovat hyvin vahvoja. Jo kaapeleiden paino itsessään tuo suuret vaatimukset pylväiden kestolle.

– Voimalinjatyössä on tiettyjä yhtäläisyyksiä tieverkoston rakentamiseen. Toisaalta linjoilla on erikoistöitä, joilla on yhtäläisyyksiä Destian toiseen vahvuuteen, siltatöihin, Kari Kuusela toteaa.

Destian rakennusosaaminen näyttäytyy tällä työmaalla laajimmillaan kahdessa vapaasti seisovassa johdinpylväässä. Niistä suurempi on pylväs numero kolme, joka ohjaa voimalinjan kohti Isohaaran voimalaitosta Kemijokisuulla.

Pylväs on harustettuja pylväitä raskaampi ja leveämpi, joten se lepää omalla jalustallaan. Sen perustana on pohjalaatta, joka valetaan kahden metrin syvyisen kuopan pohjalle ja sekin sentilleen oikeaan korkoon. Laatan päälle valetaan yli kaksimetriset pilarit, joiden kärjet jäävät näkyviin maan pinnalle ikään kuin jäävuoren huiput.

Vieressä mättäällä makaavat vesivaneriset valumuotit muistuttavat vielä edeltävistä työvaiheista: On tehty muotit, sitten raudoitettu ja valettu.

Koko rakenne on Destian suunnittelema. Työnteko helpottuu, kun on laajaa osaamista.

– Geosuunnittelijamme istuu Tikkurilassa Destian pääkonttorilla toisella puolella käytävää, joten tämänkin pylvään perustuksista oli helppo käydä pyytämässä tarvittava lausunto, Maria Puhtila kertoo.

Olemme siirtyneet kolmospylvään viereisten maatöiden tieltä eteenpäin kohti putkipylvään kasausta. Pian se on pylväs numero kahdeksan. Sitä ennen putket on saatava yhteen. Massiiviset neljä-viisimetriset tolpat kiinnitetään toisiinsa järeillä pulteilla. Vetinen maa upottaa alla. Kaivuri kannattelee tolppaa sidontaliinan varassa, mutta useammasta työkoneesta olisi tässä maastossa vain haittaa.

Ennen pulttien kiinnittämistä tolpat on saatava linjaan, mikä vaatii raakaa työtä. Tolppien tueksi yksi miehistä sahaa mäntypölkyistä kehikot. Toinen kiertää ne rautakangella linjaan, kunnes kiinnitysreiät kohtaavat.

– Can I have a picture for my Facebook! kuuluu huudahdus rautakangen varresta naurunremakan säestämänä.

Kuvaajamme näyttää peukaloa, ja pian moottorisaha taas laulaa.

Keminmaan urakka on kansainvälinen rupeama. Fingridin Kari Kuusela painottaa, että työolosuhteiden, turvallisuuden ja terveydenhuollon on oltava lakien ja asetusten mukaisia. Fingrid on panostanut usean vuoden ajan työtapaturmien vähentämiseen. Kuusela listaa voimajohtotyömailta löytyviä työtapaturmien vaaranpaikkoja: on nostoja, kuljetuksia, kiipeämisiä, monttuja, vaikeita maastoja ja paikoitellen myös sähköiskujen vaara.

– Tavoitteenamme on, että kaikki työntekijät lähtevät päivän jälkeen terveinä koteihinsa. Tapaturmille on nollatoleranssi.

Nollaan tapaturmaan suunnataan vuosittaisella kehitysohjelmalla, joka Kari Kuuselan mukaan käsittää kaikkiaan viisitoista osaohjelmaa.

– Nämä ohjelmat eivät kuitenkaan onnistu, ennen kuin turvallisuus on jokaisella työntekijällä korvien välissä. Siksi urakoitsijoiden selkeät roolit ja vastuut ovat niin tärkeä asia.

”Turvallisuuden on oltava jokaisella työntekijällä korvien välissä. Siksi urakoitsijan selkeä rooli ja vastuu on niin tärkeä.”
- Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela

Työturvallisuus on osa arkea. Aamut aloitetaan ja työpäivä myös kuitataan päätetyksi tekstiviesti-ilmoituksella. Silloin Fingridin johtokeskus tietää täsmälleen mitkä työryhmät ovat työmaalla. Hiljattain kypärät päivitettiin leukahihnallisiin malleihin.

Työturvallisuuden korostaminen jokaisella työmaalla erikseen on ensiarvoisen tärkeää, sillä työmaita riittää. Kari Kuusela kertoo, että tuulivoiman lisäksi runkoverkon laajentamistarpeita tuo myös toinen hiilineutraali voimanlähde, ydinvoima. Lisätöitä tuo myös runkoverkon ikääntyminen.

– Suunnitteilla on satoja kilometrejä voimajohtoja, sähköasemia uusitaan kymmeniä. Työmailla on koko ajan töitä 900 hengelle, joten hyviä urakoitsijoita tarvitaan jatkuvasti, Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela toteaa.

kuvagalleria


< Palaa takaisin