Tiedotteet

Suomen suurimmat betonisillat

15.10.2018 00:08:00

Työmaapäällikkö Aki Loikkanen johtaa siltojen rakentamista kotikaupugissaan Savonlinnassa.

Suomen suurimmissa jännitetyissä betonisilloissa käytetyn harja- ja jänneteräksen määrä kilogrammoissa on 2 298 091.

Savonlinnan Laitaatsalmen betonisiltojen urakka on pysynyt aikataulussaan. Työt ovat alkaneet elokuussa 2016 ja etenevät tavoitteiden mukaan: eteläistä siltaa on päästy liikennöimään joulukuussa. Tällä hetkellä se palvelee sekä itään että länteen kulkevaa liikennettä.

Kun pohjoinen silta valmistuu tämän vuoden lopulla, eteläiselle sillalle jää vain idän suuntaan kulkeva liikenne. Parhaillaan ovat käynnissä viimeiset mittavat valutyöt. Lopullisesti urakka on valmis elokuussa 2019.

Savonlinnaa ympäröivän Saimaan järvialueen idylliseen kansallismaisemaan, valtatie 14:n kupeeseen rakennetut noin 500 metrin pituiset betonisillat ovat merkittävä taidonnäyte Destian osaamisesta siltojen rakentajana. Siltojen alikulkukorkeus on 24,5 metriä.

Liikenneviraston tilaama hanke parantaa liikenteen sujuvuutta Savonlinnan keskustan alueella. Lisäksi syväväylä siirretään Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen, jolloin vesialusten on helpompaa ja turvallisempaa navigoida järvialueella.

Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, koska olemme tehneet töitä voimakkaasti virtaavan veden läheisyydessä.

Vt 14 Laitaatsalmi -urakka on kokoluokaltaan massiivinen: Suomen suurimpiin jännitettyihin betonisiltoihin on käytetty harja- ja jänneterästä lähes 2,3 miljoonaa kiloa: harjaterästä 1 789 091 kiloa ja jänneterästä 509 000 kiloa.

– Kumpikin silloista lepää kahdeksan tuen varassa. Näistä kaksi on maatukia ja kuusi välitukia, sanoo Destian työmaapäällikkö Aki Loikkanen.

– Suurimmissa välituissa on betonia yhtä paljon kuin pienehkössä risteyssillassa eli noin 360 kuutiota. Pisimmät välituet ovat noin 20 metrin pituisia, ja niissä on käytetty kuutta erilaista perustamistapaa.

Jälkijännitetty rakenne ja korkeat palkit mahdollistavat sen, että siltojen jänteet ovat pitkiä. Valmiissa silloissa kulkee jännitettäviä punoksia yli 430 kilometriä.

Betonia siltoihin on valettu yhteensä 13 000 kuutiota, josta päällysrakenteisiin on kulunut 5 000 kuutiota. Kyseessä on tiettävästi Suomen suurin yhtäjaksoinen siltavalu.

Puutavaraa molempien siltojen tukirakenteisiin on mennyt 6 000 kiintokuutiota.

– Siltojen telineiden tilavuus, 150 000 kuutiota, vastaa kooltaan Kerimäellä sijaitsevaa maailman suurinta puukirkkoa – kerrottuna neljällä, Loikkanen arvioi.

Eteläinen betonisilta on 13,45 metriä leveä. Se koostuu kahdesta ajokaistasta ja kevyen­ liikenteen väylästä. Nyt loppusuoralla olevalle pohjoiselle betonisillalle tulee kaksi ajokaistaa. Leveydeltään se on 9,45 metriä.

Liikennemäärien vuoksi valtatiestä on tehty 4-kaistainen 1,5 kilometrin matkalta. Eteläisen sillan yhteyteen on rakennettu kevyelle liikenteelle hissit, jotka ovat jo käytössä. Hissien läheisyydessä sijaitsevat myös portaat.

Valtio on rahoittanut vt 14 Laitaatsalmen hanketta 40 miljoonalla eurolla, ja Savonlinnan kaupunki on osallistunut kustannuksiin 250 000 eurolla.

Destia on vastannut Laitaatsalmen tuplasiltojen pääurakoitsijan roolin lisäksi paalutustöistä ja ankkuroinneista siltatyömaalla sekä läheisen Rantalan kiinteistön tukimuuriseinän rakentamisesta yhdessä Destia Engineeringin kanssa. Destia on myös vastannut koko urakan valaistuksesta ja telematiikasta.

Kumppanuusurakoitsijana toiminut Rakennuspalvelu Heikki Hiltunen on toteuttanut teline- ja muottityöt, valut sekä varusteiden asennukset. Mittavista raudoituksista on huolehtinut Kajaanin Raudoituspalvelu. Asennustöissä on käytetty E. Helaakosken Nostopalveluiden 40-, 50- ja 90-tonnisia ristikkopuominostureita. Betonin on toimittanut Rudus.

– Yhteistyö kumppaneiden kanssa on toiminut erinomaisesti, Loikkanen toteaa.

Enimmillään työmaalla on työskennellyt samaan aikaan noin 90 henkilöä.

– Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työolot ovat olleet erittäin vaativat, koska teemme töitä voimakkaasti virtaavan veden ja ohikulkevan liikenteen läheisyydessä. Lisäksi työskentely yli 20 metrin korkeudessa vaatii erityisen tarkkaa putoamissuojausten suunnittelua, Loikkanen sanoo.

– Viimeisen 24 kuukauden aikana on työtunteja vaativissa olosuhteissa ollut yli 100 000, mutta työtapaturmia ei yhtään.

Aki Loikkanen

Työmaapäällikkö Aki Loikkanen on työskennellyt Destiassa vuodesta 2003 alkaen.

Hän on valmistunut yhdyskuntatekniikan insinööriksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta (nykyisin Saimaan ammatti­korkeakoulu) Lappeenrannassa vuonna 2002.

– Työmaapäällikön tehtävässä menestyy, kun on jämpti, suora ja rehellinen, unohtamatta sosiaalisia taitoja.

Vapaa-ajalla Loikkanen harrastaa voimanostoa ja nikkarointia. Voimanostosta hänellä on Suomen mestaruus vuodelta 2011 ja useita mitaleja.

– Tavoitteeni on osallistua voimanostokilpailuihin jälleen loppuvuodesta.

Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kolme alle 10-vuotiasta lasta.


< Palaa takaisin