Tiedotteet

Ohitustie

24.02.2016 00:00:00

Itäisen Suomen valtimoa, valtatie 5:tä, parannetaan nyt yhdessä sen ahtaimmista kohdista.

Pakkanen puree raivokkaasti eteläsavolaismaisemaa Mikkelin kupeessa, kaupungin ohittavan valtatie 5:n työmaalla. Urakassa tietä levennetään nelikaistaiseksi neljän kilometrin matkalla. Lisäksi uusia siltoja rakennetaan yhdeksän, kahta vanhaa siltaa kunnostetaan ja kolme eritasoliittymää uusitaan.

Pariinkymmeneen pakkasasteeseen pudonnut lämpötila ei työmaan tahtia haittaa. Työ etenee suunnitellussa aikataulussa, laadusta ei tingitä ja yhteistyö asiakkaana olevan Liikenneviraston kanssa on saumatonta.

Syyskuussa 2014 aloitettu 22 miljoonan euron tieurakka on pysynyt erinomaisesti aikataulussaan. Liikenneviraston asettamat tavoiteaikataulut tullaan nykyisellä vauhdilla alittamaan reilusti. Destian Itä-Suomen työpäällikkö Harri Korhonen arvioi, että alun perin syksyyn 2017 kaavailtu työ valmistuu pääosin jo loppuvuodesta tänä vuonna, eli liki vuoden tiukemmalla aikataululla kuin Liikennevirasto edellytti.

– Pystymme tähän tehokkaalla toiminnalla, ja esitimme asian Liikennevirastolle jo tarjousvaiheessa, Korhonen kertoo.

Paikan maaperä tekee ripeän rakentamisen mahdolliseksi, sillä louhintatöitä ei ole juurikaan ollut. Tämä on johtanut siihen, että työmaalla tarvittavaa kiviainesta on pitänyt tuoda muualta. Toisaalta pohjavesien suojaus on tuonut tietyömaalle tavallisuudesta poikkeavaa tekemistä.

"Tietomallipohjaisena tiehankkeena tämä työmaa on yksi edelläkävijöistä."
- Hannu Nurmi, Liikennevirasto

Koko tieurakka on tehty tietomallipohjaisena suunnitteluna ja toteutuksena. Sen ansiosta työ etenee joutuisasti, suunnitelmien mukaan ja laadukkaana.

Suurissa tierakennuskohteissa vielä melko tuore toimintatapa helpottaa rakentajien työtä ja tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti työn etenemistä.

– Tämä on tietomallipohjaisena tiehankkeena yksi edelläkävijöistä, Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmi sanoo.

Liikennevirasto valitsi Destian kumppaniksi kokonaistaloudellisin perustein, mutta valintaan vaikuttivat suotuisasti myös Destian henkilöstön kokemus ja riittävyys sekä Destian laadunraportointimalli. Myös tietomallin ja koneautomaation käyttö sekä työaikaisen työn laadun seuranta Destian käyttämän Infrakit-ohjelmiston avulla olivat Nurmen mukaan tarjouksen tärkeitä osia.

– Olen ollut erittäin tyytyväinen tietomallipohjaiseen toteutukseen ja Destian tarjoamaan Infrakitiin. Menettelyt laadun raportoinnissa ovat ylittäneet odotukset, hän sanoo.

Tietomallipohjainen toteutus on edennyt niin, että Destia on tehnyt suunnitelmista toteutusmallit, joiden pohjalta jokaisen työkoneen kuljettaja tekee omaa työtään.

– Toimintatapa on konekuskin näkökulmasta erittäin kätevä. Edellytämme kumppaneiltamme tämän toimintamallin hallintaa, Destian Mikkelin työmaasta vastaava työmaapäällikkö Aki Loikkanen kertoo.

Työmaapäällikkö Aki Loikkanen (vas.) ja Itä-Suomen työpäällikkö Harri Korhonen ovat ylpeitä työmaansa laadusta ja aikataulujen pitävyydestä.

Infrakitin tärkein etu projektin aikana on Hannu Nurmen mukaan ollut se, että sen avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata maarakentamisen etenemistä ja laadun toteutumista.

– Järjestelmästä näkee suoraan, mitä on suunniteltu ja mitä on tehty. Mahdolliset poikkeamat näkyvät heti. Järjestelmään syötetyistä valokuvista näkee hyvin, miten työ on edennyt, Hannu Nurmi sanoo ja jatkaa:

– Kun takymetrimittaukset tehtiin aiemmin vasta kaivuutyön jälkeen, saadaan tietoa nyt reaaliaikaisesti.

Takymetrimittausten määrä on romahtanut kymmenesosaan. Ennen tietyömaalla tehtiin mittauksia tyypillisesti 20 metrin välein, Mikkelissä suoralla tieosuudella mittauksia on 200 metrin välein, mikä säästää sekä tekijöiden että asiakkaan aikaa ja rahaa. Tietomalli ja reaaliaikainen mittaus ovat vähentäneet myös laatupoikkeamia, koska esimerkiksi kaivinkoneen kuljettajalla on selkeä malli, miten kaivetaan.

Liikenneviraston Nurmi kiittää tietomallipohjaisen toimintamallin ja Infrakitin selkeyttä myös siitä, että ohjelmistosta on helppo esitellä työmaan tilannetta sidosryhmille.

– Voin helposti näyttää, miten projekti etenee ja millaista laatua Destia meille tarjoaa.

Korkea laatu syntyy tiiviistä yhteistyöstä ja Infrakitin täysimääräisestä hyödyntämisestä.

– Tärkeintä on jatkuva asiakkaan kuuntelu: mitkä ovat tarpeet ja tahtotila. Yhdessä Liikenneviraston kanssa olemme miettineet tavat, miten laatua toteutetaan ja dokumentoidaan, Aki Loikkanen kertoo.

Myös Destian omien toimintatapojen kehittämisessä Infrakit-ohjelmisto on avainasemassa. Loikkanen avaa ohjelmiston ja näyttää esimerkin.

– Näemme täältä koneiden käyttöasteet. Se auttaa meitä kehittämään toimintaa niin, että koneet ovat tehokkaasti käytössä. Toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää, hän tähdentää.

Destiassa tietomallinnusta, työkoneautomaatiota ja Infrakitin käyttöä on kehitetty vuodesta 2008. Työmailla se on ollut tosikäytössä parisen vuotta.

– Asiakkaamme haluavat yhteistyötä, jossa tekemistä voi koko ajan parantaa. Siksi kehitämme työmaan seurantaa ja raportointia koko ajan paremmaksi, Harri Korhonen vakuuttaa.

– Tähtäämme siihen, että toimintamme on tehokasta ja että virheitä tulee mahdollisimman vähän. Lopultahan tästä tulee kustannussäästöjä sekä meille että asiakkaalle.

kuvagalleria

Koska tie on Mikkelissä pian neljän ­kilometrin matkalta nelikaistainen ja siinä on ­täysin uusi etelään vievä ajorata, rakennetaan yhdeksän uutta siltaa. Osa niistä on kevyen liikenteen alikulkukäytäviä, osa vanhan ajoradan kokonaan uusittavia siltoja. Joukossa on myös Selännekadun komea kevyen liikenteen ylikulkusilta, joka on kastettu Urpolan kaareksi.

Sillanrakennuksessa nojataan sekä omaan vankkaan osaamiseen että paikallisiin, kokeneisiin kumppaneihin.

– Siltojen paalutus ja työmaapalvelu ovat meidän omaa työtä. Muille töille on pitkäaikaiset kumppanuussopimukset, muun muassa rakennuspalvelu Heikki Hiltusen kanssa. Se tekee siltojen teline-, muotti- ja valutyöt. Toimitusvarmuus, laatu ja hinta ovat näillä kumppaneilla kohdillaan, Aki Loikkanen kertoo.

”Täällä on töissä rauhallisia kavereita, jotka välttävät riskinottoa.”
- Aki Loikkanen, Destia

Työmaalla tehdään töitä vilkkaan liikenteen keskellä. Vitostien lisäksi liikennettä tulee Ristiinasta valtatie 13:a pitkin, ja myös Mikkelin kaupungin sisäinen työmatkaliikenne tuo paljon autoja työmaa-alueelle.

– Kaikki miehet ovat rautaisia, kokeneita ammattilaisia, jotka on vielä erikseen perehdytetty juuri tämän työmaan turvallisuusvaatimuksiin. He ovat rauhallisia kavereita, jotka välttävät riskinottoa, Loikkanen luonnehtii.

Eri vaiheiden liikenteenohjaus on tarkkaan suunniteltu yhteistyössä ely-keskuksen kanssa.

– Tällaisilla työmailla on aina kaksi näkökulmaa: suojataan sekä työntekijät että tienkäyttäjät. Kun näin on tehty, meillä ei ole sattunut työmaasta johtuneita liikenneonnettomuuksia, Korhonen sanoo.

Tieurakkaan on liittynyt myös laaja pohjavesien suojaus, koska Mikkelin kaupunki ottaa osan kaupunkilaisten vedestä lähistön pohjavesialueelta. Vanhassa tiessä ei ollut minkäänlaista pohjavedensuojausta, joten nyt parannetaan merkittävästi alueen ympäristöturvallisuutta.

– Tasoitetun maapohjan päälle tulee ensin vettä eristävä bentoniittimatto, sen päälle ohutmuovi sekä kymmenen sentin suojakerros. Näiden päälle tulee vielä neljäkymmentä senttiä maamassaa. Kun tämäkin työ tehdään kokonaan koneautomaatiolla, työ on silmiä hivelevän kaunista, Aki Loikkanen kehaisee.

Mikkelin ohitustietä rakennettaessa pohjavesien suojaus tehtiin tarkasti ja kestävästi. Perusmaa tasattiin Destian kaivinkoneen leveällä kauhalla koneautomaatioavusteisesti. Tasatun perusmaan päälle levitettiin varsinainen suoja eli bentoniittimatto. Sen päälle levitettiin suojamuovi. Myös suojamuovin päälle tehtyjen kerrosten levityksessä ja tarkemittojen otossa hyödynnettiin koneautomaatiota. Pohjaveden suojaus suoritettiin pääosin Destian omilla resursseilla.

Tieprojektin yhteydessä on myös poistettu pilaantunutta maa-ainesta muun muassa entisen polttoainejakeluaseman alueelta.

Työmaan alkuvaiheeseen liittyivät ­kohtuullisen suuret massanvaihtotyöt Kaihun liittymän alueella, jossa entisen lahdenpohjan alueella oli pehmeää maa-ainesta.

– Höttömaata ajettiin pois ja tilalle tuotiin louhetta, jotta maapohja saatiin kestämään työkoneiden paino ja tulevat liikennekuormat, Aki Loikkanen kertoo.

Louhetta on tuotu koko työmaalle 400 000 tonnia, josta massanvaihtoon on käytetty 100 000 tonnia. Erikoisin yksittäinen työ on ollut Veturitallinlahden lokkilutakoksi kastetun alueen suojaaminen.

– Lokit tulevat sinne keväällä pesimään. Olemme tehneet tien varteen lentoesteet, etteivät Lenni-lokinpoikaset joudu ajotielle, Aki Loikkanen kertoo.

Valtatie 5:n parantaminen on ollut viime vuosikymmenten suurimpia tiehankkeita.

Valtatie 5:n parantaminen on ollut viime vuosikymmenten suurimpia tiehankkeita. Lusin ja Mikkelin välisen osuuden korjaustyöt tehtiin pääasiassa 1990-luvulla, lukuun ottamatta Koirakiven 24 kilometrin kohtaa, joka rakennettiin vuosina 2009–2011 keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Kuopiossa tietä parannettiin vuosina 2009–2014, tuolloin muun muassa Kallan sillat uusittiin ja tie rakennettiin moottoritieksi. Sitä ennen vt 5:n uusi osuus avattiin liikenteelle Joroisten ja Varkauden välillä vuoden 2005 lokakuussa.

Lähivuosien suurimmat korjaustarpeet ovat Mikkelin ja Juvan välinen tieosuus sekä Leppävirralta Palokkaan ulottuva tieosuus. Niitä varten on jo tehty suunnitelmat, jotka odottavat hallituksen rahoituspäätöstä.


< Palaa takaisin