Tiedotteet

Miten minusta tuli… Tarjouslaskentapäällikkö

15.10.2018 00:05:00

Jorma Pyhäluoto luotsaa Pohjois-Suomen tarjouslaskentayksikköä.

Digitalisaatio on tuonut nopeutta ja varmuutta lisääviä välineitä tarjouslaskentaan, mutta laskennan perusteet ovat pysyneet ennallaan.

Tarjouslaskenta vaatii lujaa käytännön kokemusta riskien ja työvaiheiden ymmärtämisessä. Sitä Pohjois-Suomen alueen tarjouslaskentapäällikkö Jorma Pyhäluoto on kartuttanut Destiassa koko 31-vuotisen työuransa ajan.

– Yksi tärkeimpiä asioita tarjouslaskennassa on ymmärtää, ettei mikään maantieteellinen paikka ole samanlainen ja että maan pinnan alta voi tulla vastaan mitä vain. Laskelmia ei voi kopioida, sanoo Pyhäluoto.

Uusi tehtävä pitää aina ottaa haasteena.

Ensimmäisen kosketuksensa nykyiseen työnantajaansa Pyhäluoto sai jo keväällä 1977, kun hän marssi Utajärven tiemestarin pakeille kysymään kesätöitä. Työnantaja oli hänelle tuttu repsikan paikalta autonkuljettajaisän ansiosta.

– Kerättiin roskia, leikattiin ruohoa, paikattiin öljysorateitä ja raivattiin maanteiden varsia. Nykyiset turvallisuusmääräykset eivät kyllä päästäisi enää koulupoikia maanteille työskentelemään.

Lukion jälkeen käteen jäi ylioppilaslakki, muttei opiskelupaikkaa. Tiemestari oli kuitenkin pistänyt merkille nuoren kesätyöntekijän potentiaalin.

– Tiemestari Erkki Tiittoa tästä alalle suuntautumisestani käy kiittäminen tai moittiminen, sillä hän kutsui minut juttusilleen, ja lupasin hakea Oulun tekuun.

Siellä Pyhäluodosta koulutettiin yhdyskuntatekniikkaan suuntautunut rakennusmestari. Työura alkoi 1985 Kempeleen tiemestaripiirissä ja sitten Oulun vesipiirissä, jossa hän pääsi maarakentamisen työnjohtotehtäviin. Tielaitokselle ura suuntautui 1987. Pyhäluoto suunnitteli rakenteenparantamiskohteita tiemestaripiireille ja eteni työnjohtajaksi ja työnsuunnittelijaksi rakentamisyksikköön Ouluun.

– Työnjohtovastuun ja työnsuunnittelun myötä myös laskentaa tuli mukaan enenevässä määrin, kun seurasin, miten kustannusarvio pitää paikkansa työmaan edetessä.

Ensimmäinen tarjouslaskennan työpaikka oli vuorotteluvapaasijaisuus Oulun palvelualueen toimistolla vuonna 1999, yli 20 vuotta ensimmäisten kesätöiden jälkeen.

– Uusi tehtävä pitää ottaa vaan haasteena. Kun on hyvät kaverit ympärillä ja uskaltaa kysyä kokeneemmilta tekijöiltä, niin aina pääsee eteenpäin.

Pyhäluoto pohtii, että sähköinen tiedonvälitys on helpottanut työskentelyä mutta tuonut mukanaan kiireen. Tarjouspyynnöt käsiteltiin ennen paperilla. Kun piirustuksia piti monistaa aliurakoitsijoille, niiden kanssa marssittiin kopioliikkeeseen.

– Aiemmin laskentatyö oli hidastempoisempaa ja tarjouspyynnöt tulivat hyvissä ajoin. Nyt on hyvä, jos laskentaan saa aikaa kaksi viikkoa.

Nykyisin Pohjois-Suomen yksiköstä lähtee tarjous työviikon jokaisena päivänä. Pyhäluodon luotsaama laskenta-alue kattaa puoli Suomea. Yksikössä työskentelee tarjouslaskennassa ja hankinnoissa seitsemän destialaista. Kaikki Destian tarjouslaskijat kuuluvat sähköpostirinkiin, jonka kautta löytyy nopea apu hankalimpiinkin kysymyksiin.

– On paljon parempi kysyä vaikka turhaan kuin jättää kysymättä. Avun kysyminen ei koskaan ole tyhmyyttä.

Tietotekniikka tuli työmaille ja laskentaan työnsuunnittelu-, kustannusseuranta- ja taulukkolaskentaohjelmistojen myötä. Nykyinen ohjelmisto sisältää kaiken tarjouslaskennasta kustannusseurantaan ja laskutukseen saakka. Myös työmaat käyttävät samaa järjestelmää, jolloin tarjouslaskelma palvelee kustannusseurannan pohjana.

Pyhäluoto sanoo, että tarjoukset lasketaan resurssiperusteisesti, eli kustannusarvio muodostuu koneiden ja työmenetelmien kapasiteetista ja materiaalikustannuksista.

– Tarjous on ensimmäinen kerta, kun jokin työmaa rakennetaan, mutta silloin se rakennetaan vielä mielikuvana.

Jorman vinkit tarjouslaskijoille

  • Ymmärrä tarjoamasi kokonaisuus.
  • Verkosto auttaa – kysy aina, kun et tiedä.
  • Tunne kilpailutilanne ja kilpailijasi.
  • Tunne omat ja saatavilla olevat resurssit.
  • Tiedosta riskit.


< Palaa takaisin