Tiedotteet

Melua hahmottamassa

29.12.2015 12:10:00



Kiviaineksen otossa käytettävän murskaimen lähtömelutaso on huikea 123 desibeliä.



Kiviaineksen otossa käytettävän murskaimen lähtömelutaso on huikea 123 desibeliä.

Taina Mattila liikuttelee keskittyneesti kolmiulotteista kuvaa tietokoneen ruudulla Vantaalla. Sama kuva liikkuu Hannele Sivosen silmien edessä Tampereella.

Kollegat ovat melusuunnittelijoita ja monta kertaa viikossa tekemisissä toistensa kanssa. Skype-viestit ja -puhelut häivyttävät maantieteellisen välimatkan olemattomiin.

Vastikään kaksikko teki melusuunnitelman Mäntsälässä sijaitsevasta Jussilan kallioalueesta. He loivat CadnaA-melulaskentaohjelman avulla hahmotelman siitä, kuinka paljon kiviaineksen otosta ja murskauksesta syntyy melua. Samalla he selvittivät, koituuko siitä haittaa läheiselle asutukselle.

Murskainten, porauksen, rikotuksen, louheen irtiottoräjäytysten ja rekkakuljetusten aiheuttama melu hahmottuu suunnittelijoiden melukartoille erivärisinä vyöhykkeinä. Keltaisella alueella melu yltää 60, punaisella 70 desibeliin. Kohtuullinen taso pysyttelee alle 55 desibelin, mikä näkyy kartalla vihreänä vyöhykkeenä.

Jussilan kiviainesoton meluselvitys tarvittiin jo olemassa olevan ympäristöluvan tarkistusta varten. Tilaaja oli Destian Kiviaines-yksikkö.

– Meluvaikutusten selvitys tehdään aina ennen varsinaisen toiminnan aloittamista, kertoo projektipäällikkö Mattila.

”Meluselvitys varmistaa, että ympäristö on huomioitu.”

Työpari mallinsi melun vaikutuksia toiminnan alku-, keski- ja loppuvaiheen tilanteista. Tavoitteena oli selvittää kiviaineksen ottamisesta aiheutuvan melun leviäminen lähiympäristöön ja ehdottaa ratkaisuja, jotta melu ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Suurin melu lähtee porauksesta, rikotuksesta ja murskauslaitoksesta.

– Mallin avulla etsimme näille toiminnoille työmaalta mahdollisimman edulliset sijainnit, Sivonen kertoo.

Työnjaosta kollegat sopivat jo tarjousvaiheessa. Työn edetessä yhteistyö jatkuu tiiviinä: ajatuksia peilataan ja ideoita punnitaan puolin ja toisin. Ristiintarkistusten tehtävänä on varmistaa melusuunnittelun laatu.

Melua voi vähentää monin tavoin. melulähteitä esimerkiksi sijoitetaan eri kohtiin, vaikkapa lähelle varastokasoja tai ottorintausta eli sitä kohtaa, johon asti kallion tai soran otto montulla on edennyt. Kiviaineksen rikotus voidaan myös tehdä eri aikaan kuin murskaus.

– Mietimme, vaikuttavatko myös maiseman muutokset melutilanteeseen ja voimmeko vähentää melua muuttamalla toimintojen järjestystä, Sivonen selventää.

Jussilassa alueen melutilanteeseen vaikuttaa myös viereinen Helsinki–Lahti-moottoritie. Tieliikenne on ylipäätään hyvin huomattava melun lähde: sille altistuu jatkuvasti yli 320 000 suomalaista, eli kuusi prosenttia koko väestöstä.

Meluselvityksiä tehdään kaavoituksen, tie- ja ratasuunnitelmien sekä ympäristöluvanvaraisen toiminnan lupahakemusten yhteydessä.

– Melulla on iso rooli myös tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa, ja siksi on tärkeä ottaa se huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kiinnostavinta on miettiä kokonaisratkaisuja, eli asuinympäristön viihtyisyyttä, ei pelkkiä meluvalleja, Mattila toteaa.

Meluselvitys on hyvä keino varmistaa ympäristölupien saanti. Viranomaisille ei aina riitä, että rakentaja kertoo asutuksen sijaitsevan riittävän kaukana melulähteistä.

– Parempi on todentaa meluselvityksen keinoin, että niin tosiaankin on, sanoo Sivonen.


< Palaa takaisin