Uutta Helsinkiä rakennetaan vauhdilla
Toimiva liikenneverkosto takaa pääkaupungin viihtyisän ja elinvoimaisen kehityksen, jossa toteutuu myös kestävä kehitys. Tulevaisuuden kaupungissa on helppo liikkua kaikilla kulkutavoilla. Sujuvat liikenneyhteydet varmistavat, että ydinkeskustassa voi olla monia erilaisia palveluja. Niistä hyötyvät kaupunkilaiset ja myös elinkeinoelämä.
”Toimiva infra takaa toimivan kaupungin. Kun infra on kunnossa, liikkuminen on sujuvaa, palvelut ovat helposti saavutettavissa, rakennettu ympäristö on viihtyisää ja se palvelee kaupunkilaisten arkea”, Destian liikenne- ja ympäristösuunnitteluyksikön päällikkö Mika Tuominen sanoo.
Helsinki kehittyy ja laajenee koko ajan. Huiman vauhdin tekee mahdolliseksi toimiva infra. Lisäksi liikennejärjestelmän kehittämisessä otetaan tasapuolisesti huomioon monet erilaiset liikkumistarpeet.
Destian rooli kaupunki-infran asiantuntijana on laajentunut hankkeiden toteuttajasta suunnitteluun sekä selvitysten, tutkimusten ja ennusteiden laadintaan.
Esimerkiksi Destian laatimat liikennejärjestelmän ja maankäytön mallinnukset muutosten vaikutuksista liikennekäyttäytymiseen auttavat kaupunkikehittäjiä näkemään, kuinka monin erin tavoin suunnitellut muutokset tulee huomioida.
Väyläverkosto saumattomaksi
”On tärkeää, että liikenneväylät, kuten baanat ja raideliikenne, suunnitellaan ja rakennetaan jatkuvaksi, eri liikkumisen muodot saumattomasti yhteen liittäväksi verkostoksi”, Tuominen sanoo.
Esimerkiksi Destian rakentama Pohjoisbaana (kuvassa nro 1) on osa pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen strategista kehitystä, jossa toimiva pyörätieverkosto on osa kaupungin väylästöä. Helsinki selvittää myös muun muassa mahdollisuuksia parantaa ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Ajatuksena on laajentaa kävelykeskustaa merkittävästi.
”Hankkeet on osattava kohdentaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä kaupungin toimivuudelle. Esimerkiksi toimivat liikenneyhteydet eri liikennemuodoille kohdennetaan raideliikenteen solmukohtiin. Nyt suunniteltu joukkoliikennejärjestelmä ja jalankulun sekä pyöräilyn yhteydet tulisi rakentaa valmiiksi riittävän nopeasti ja määrätietoisesti, jotta niille tukeutuva maankäyttö saavuttaisi sille asetetut ekologiset tavoitteet”, Destian hankekehitysjohtaja Jouni Karjalainen toteaa.
Destian visiossa maanalaisista pysäköintilaitoksista olisi paitsi asukaspysäköintiä, myös suorat yhteydet työpaikkoihin ja palveluihin. Satamaliikenteen tunneli (kuvassa nro 2) voidaan toteuttaa osana älykkäitä satamatoimintoja ja samalla turvata kaupunkilaisten viihtyvyys. Maanalainen pysäköinti (kuvassa nro 3) puolestaan vapauttaa uutta katutilaa kestävien kulkumuotojen olosuhteiden edistämiseen.
Solmukohta palvelee tehokkaasti
Helsingin vetovoimaisuutta voidaan parantaa toteuttamalla laadukkaita matkaketjuja, joiden varrelle on mahdollista rakentaa uutta tehokasta maankäyttöä. Liikenteelliset solmukohdat luovat myös edellytyksiä uusien palveluiden syntymiselle.
Liikkumisen palveluita tarjoavan MaaS Globalin perustaja ja toimitusjohtaja Sampo Hietanen toteaa, että juuri liikenneinfran on pystyttävä vastaamaan liikennepalveluiden kysynnän ja liikkumistapojen muutoksiin.
”Oman auton omistaminen on ollut tavallista jo sadan vuoden ajan. Se tulee seuraavien kymmenien vuosien aikana muuttumaan”, Hietanen sanoo.
Nuoret lykkäävät jo nyt ajoneuvon hankintaa ja ajokortin haltijoiden keski-ikä on nousussa. Helsingin kantakaupungissa yksityisautojen suhteellinen määrä on laskenut paikoin alle 0,5 autoon kotitaloutta kohden. Samalla kevyt liikenne ja julkisen liikenteen käyttö lisääntyvät. Hietanen katsoo, että yksityisautot ovat silti tulevaisuudessakin osa liikenteen kokonaisuutta.
Helsingissä liikennevirrat muuttuvat rajusti, jos kehäteiden ja sisäänajoteiden verkostomallista siirrytään hub-malliin. Hubit eli liikenteen solmukohdat kokoavat yhteen eri tavoin kulkevia ihmisiä luoden mahdollisuuden vaihtaa sujuvasti liikennevälineestä toiseen. Yksi tällainen hub Helsingissä on Hakaniemen liikennesolmu (kuvassa nro 4), toinen on Vantaan Martinlaakso. Martinlaakson asema voisi Hietasen mukaan olla paikka, jossa muutos merkitsee alueen voimakasta kehittymistä.
”Solmukohtien pitää olla samalla tavalla houkuttelevia kuin viihtyisät lentoasemat. Nyt niin ei ole. Syöttöliikenne on luotava sellaiseksi, että solmukohtiin tuleminen on mielekkäintä joko julkisilla kulkuneuvoilla, kävellen tai pyörällä”, Hietanen sanoo.
Monitahoista infran yhteistyötä
Helsingin rakentaminen muuttuu aiempaa vaikeammaksi, sillä uudet alueet ovat muun muassa maapohjansa vuoksi ongelmallisia rakennettavia. Kaupungissa rakennetaan myös paljon nykyisen rakennuskannan keskelle. Infran suunnittelu kohtaa siis uudenlaisia haasteita ja vaatimuksia. Helsingin kaupunki tekeekin yhä enemmän ja monipuolisemmin yhteistyötä alan toimijoiden kanssa infrarakentamisen tutkimuksessa ja suunnittelussa.
Esimerkiksi Destian toteuttama Hämeentien remontti (kuvassa nro 5) on kaupungin pilottihanke, jossa alueen asukkaille viestitään suoraan ja heitä myös osallistetaan mukaan katuremonttiin. Urakoitsijan onnistumista mitataan myös kaupunkilaisten antaman palautteen perusteella.
Uusien helsinkiläisalueiden lista on vaikuttava: Jätkäsaaren lisäksi kaupunkiin ovat viime vuosina nousseet Kalasatama, uudistettu Pasila, Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi. Myös joukkoliikennettä on kehitetty monipuolisesti: Raide-Jokerin lisäksi rakennetaan Kruunusillat ja Kalasataman pikaraitiotie. Suunnittelupöydällä on myös Vihdintien bulevardi pikaraitioteineen.
Infrarakentaminen ja liikenneinfra kehittyvät ennakoimalla yhteiskunnan muutoksia. Destia on vahvasti mukana toteuttamassa tulevaisuuden kaupunkia.
”Paraikaa Helsingissä on käynnissä kolmetoista keskeistä kaupungin kehitykseen liittyvää hanketta. Niistä yksitoista koskee kokonaan uutta tai kehittyvää aluetta. Investoinneista suurimmat liittyvät uusien asuinalueiden massanvaihtoihin, pohjarakenteisiin, katuihin ja kunnallistekniikkaan.
Kun infraa tehdään katualueella, on huomioitava, että katualue on kaupunkilaisten aluetta. Siksi häiriöiden pitää olla mahdollisimman pieniä, lyhytaikaisia ja perusteltuja. Jotta se toteutuisi, tarvitaan jatkuvasti uusia työtapoja ja tekniikoita”, kertoo Helsingin kaupungin aluerakentamispäällikkö Kari Pudas.
Kirjoittaja: Jukka Nortio ja Anu Mäkelä
Kuvat: Tero Juuti