Risto Linturi: teknologian kehitys on juna, jonka kyydistä emme halua jäädä
Pyörittävätkö tulevaisuuden työmaita pelkät robotit? Tapahtuuko työnjohto virtuaalisten maailmojen välityksellä? Kysyimme tulevaisuudentutkija Risto Linturilta, miltä tulevaisuuden yhteiskunta ja infra-ala näyttää.
Tulevaisuudentutkijana Linturi on kerryttänyt tietotaitoa eri aloilta koko ikänsä. Yksittäisten toimialakohtaisesti rajattujen analyysien ja varovaisten arvioiden sijaan hän peräänkuuluttaa tarvetta kokonaisvaltaiselle ja rohkealle tarkastelulle.
”Päätöksiä ei voida tehdä perustuen ennakoinnille, josta kukaan ei ota vastuuta. Tarvitaan aitoja todennäköisyyksiä käsillä oleville tulevaisuuden skenaarioille. Jos tulevaisuudentutkija ei uskalla ottaa kantaa todennäköisistä kehityskuluista, niin ei työllä ole silloin merkitystä. Teen taustatyön aina yksityiskohtia myöten niin, että pystyn seisomaan oman kantani takana”, hän kertoo.
Alalla työskentely on Linturille elämäntapavalinta, jonka kipinä syttyi jo lapsuusvuosina.
”Tieteiskirjallisuus kiinnosti siksi, koska se tarkastelee, miten yhteiskunnat toimivat ja kehittyvät uusien innovaatioiden kautta. 1970-luvulla muutoksen ytimessä olivat mikrotietokoneet, sittemmin esimerkiksi internet ja tekoäly, digitalisaatio, robotisaatio sekä energiateknologian muutokset ”, Linturi kertoo.
Infra-ala mullistuu muiden mukana
Infra-ala ei ole teknologisen kehityksen saralla poikkeus, vaan jo muutamien vuosien päästä moni arkinen askare tulee luultavasti näyttämään hyvin erilaiselta.
”Digitalisaatio, ja vielä tarkemmin sanottuna virtualisaatio, tulee vaikuttamaan paljon siihen, miten rakennus- ja infra-alalla tehdään asioita. Työkohteiden vieminen virtuaaliseen maailmaan mahdollistaa paljon tehokkaamman ja toimintavarmemman suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon, jolloin inhimillisten virheiden ja manuaalisen työn aiheuttama aika pienenee valtavasti”, Linturi kertoo.
Käytännön esimerkkejä nimetessä vain mielikuvitus on rajana: uusia ratkaisuja ovat esimerkiksi työmaakäytössä olevat älylasit tai digitaaliset kaksoset, joiden kautta työnjohto voi tarkastella rakennettavan tai korjattavan kohteen teknisiä tietoja, olosuhteiden todellisia vaikutuksia käytännössä tai seuraavia työvaiheita virtuaalisessa maailmassa. Ratkaisu voi olla myös virtuaalimaailman ja digitaalisten kaksosten vuorovaikutusta fyysisen maailman humanoidirobottien kanssa, jolloin ihmistä ei tarvita kuin valvojaksi.
”Humanoidirobottien vaikutus tulee olemaan paljon suurempi kuin tekoälyn. Ne tuovat tekoälyratkaisut bittimaailmasta fyysiseen maailmaan, eikä ihminen voi mitenkään kilpailla kustannustehokkaiden humanoidirobottien kanssa. Yleinen kritiikki kuuluu, että robotit eivät suoriudu tehtävistään optimaalisesti – mutta eivät suoriudu ihmisetkään, joten lopulta kehittyvä robotiikka lyö meidät kiistatta laudalta”, hän toteaa.
Mukana pysyminen edellyttää innovointihalukkuutta ja nopeaa omaksumista
Keskeinen havainto onkin Linturin mukaan itse ratkaisujen sijaan juuri siinä, että varioinnin mahdollisuus eri tarpeiden mukaan on rajaton. Infra-ala ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan, vaan vaikutukset valuvat ja kertautuvat myös toimialalta toiselle.
”Kun eri teknologioita yhdistelee ja muuntaa tarpeen mukaan, laajenee mahdollisten vaikutusten piiri entisestään. Tulevaisuudentutkimuksen hyöty on juuri tässä: voimme katsoa isoa kuvaa ja pyrkiä näkemään, miten eri osa-alueet linkittyvät teknologisten ratkaisujen kautta toisiinsa ja kuinka vaikutukset valuvat toimialalta toiselle.”
Teknologian kehitys tuo mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta myös uusia uhkakuvia. Niistä huolimatta kehitys tapahtuu nopeasti, eikä tästä junasta kannata jäädä.
”Pitää ymmärtää, että maailma muuttuu ja uusia teknologioita syntyy nopeasti. Suomalaiset ovat toistaiseksi suhtautuneet tekoälyratkaisuihin tutkituista maista kaikista negatiivisimmin, mikä on johtanut siihen, että tekoälyn soveltaminen arjessa ja työelämässä rakenteellisella tasolla jää meillä jälkeen. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että Suomessa uudet toimintatavat leviävät ja ne omaksutaan nopeasti, kun uuteen asiaan herätään. Suurin pelkoni on, että maailmalla kehitetään merkittäviä ratkaisuja, joita ei täällä oteta onkeen ja sitten jäädään pahasti jälkeen – ja sitä ei meistä kukaan halua.”
Risto Linturi on pääpuhujana Destian Infran taju -webinaarissa 2.10. Katso tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!