Patosilta

Suomen kuuluisimpiin nähtävyyksiin lukeutuvan Imatrankosken maisemissa on käynnissä monivuotinen urakka: vuonna 1927 valmistunut Imatran voimalaitoksen säännöstelypato peruskorjataan ensimmäisen kerran.
Fortum Power and Heat Oy:n tilaamasta Imatran voimalaitoksen säännöstelypadon peruskorjausurakasta vastaa Destia, joka toteuttaa urakan suunnittele ja toteuta -mallilla.
Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa säännöstelypadon vanha kapea silta purettiin ja korvattiin uudella, leveämmällä sillalla.
– Entinen silta oli puolentoista metrin levyinen ja tarkoitettu vain henkilökuormille. Uusi, leveämpi silta on tehty raskaille nosturikuormille, sanoo Destian työpäällikkö Jari Tirri.
Reilun neljän ja puolen metrin levyinen uusi silta tekee jatkossa mahdolliseksi sen, että patolaitteiden huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöissä voidaan käyttää apuna ajoneuvoja.
Uuden sillan suunnittelussa hyödynnettiin tietomallintamista. Sen avulla tehtiin tarkat suunnitelmat koko rakennusprojektista. Sillan ulkonäkö on entisellään. Kyseessä on Museoviraston suojelema kohde.
”Työskentely kaupungin keskustassa virtaavan veden äärellä ahtaissa tiloissa toi omat haasteensa.”
Tietomallintaminen on helpottanut myös käytännön työvaiheita. Mallintamisen ansiosta esimerkiksi sektoriluukun asentaminen simuloitiin millintarkasti, ja se sujui ennakoidusti. Siltalohkojen asennusta varten työmaalla oli käytössä massiivinen 500-tonninen nosturi.
– Työskentely kaupungin keskustassa virtaavan veden äärellä ahtaissa tiloissa toi omat haasteensa siltaurakan läpivientiin, mutta kaikki saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan, Tirri sanoo.
Hänen mukaansa vaativimpia työvaiheita sillan rakentamisessa olivat nosto- ja siirtotyöt, koska elementit jouduttiin nostamaan lohkoissa. Työsiltaa ei voitu rakentaa, koska säännöstelypadon luukut olivat koko ajan käytössä.
Patosillan uusiminen on osa laajempaa, Fortum Power and Heat Oy:n tilaamaa peruskorjaushanketta. Se pitää sisällään sillan rakennustöiden lisäksi kolmen säännöstelyluukun rakennustyöt. Destia vastaa betonipatorakenteiden saumaus- ja uudelleenpinnoitustöistä. OMP-Konepaja Oy on sivu-urakoitsija, jolle kuuluvat luukkujen korjaukset. Destia vastaa luukkuun liittyvien pieli- ja kynnysrakenteiden korjauksista.
– Tänä vuonna korjataan itäinen valssiluukku. Ensi vuonna ovat edessä läntisen valssiluukun korjaustyöt, Tirri kertoo.
Urakka työllistää Destian kymmenhenkisen työn- ja projektijohdon lisäksi nelisenkymmentä työntekijää usealta eri alihankkijalta. Vuonna 2015 käynnistyneen Imatran voimalaitoksen säännöstelypadon peruskorjaushankkeen on määrä olla valmis vuoden 2018 loppuun mennessä.
– Kun kyseessä on lähes sata vuotta vanhojen betonirakenteiden korjaus, ei toteutusvaiheessa ole voitu välttyä yllätyksiltä. Betonirakenteiden kunto on paikka paikoin osoittautunut ennakoitua huonommaksi. Tämä on tuonut oman lisähaasteensa, kertoo projektipäällikkö Heikki Puuska Fortum Power and Heat Oy:stä.
Neljä faktaa Imatran patosillasta
Silta on tehty liittorakenteisena. Se koottiin teräslohkoista nostamalla lohkot patopilareiden päälle ja valamalla ne täyteen betonia.
Siltaan piti suunnitella aukot neulapadoille ja niiden aiheuttamille kuormille. Neulapato asennetaan paikoilleen ennen luukun korjausta, jolloin luukku voidaan purkaa ja korjata kuivatyönä. Vuosittain korjataan yksi luukku.
Patopilareihin ja muuhun säännöstelypatoon porattiin injektointi- ja ankkurireikiä noin 2 000 metriä, jotta niitä saatiin vahvistettua ennen sillan asennusta.
Imatran patosilta sai kunniamaininnan Suomen Rakennusinsinöörien RIL ry:n Vuoden silta -kilpailussa vuonna 2017.
Kirjoittaja: Olli Manninen
Kuvat: Destia