2 147 483 648 tavua mittausdataa
Destia on infra-alalla edelläkävijä digitalisaation ja työmaa-automaation hyödyntämisessä. Tarvittavat tiedot ovat palvelimilla, ja niihin ovat kytkeytyneet myös monet työkoneet. Toiminnassa hyödynnetään reaaliaikaista paikkatietoa.
Kehittämispäällikkö Mika Jaakkola kertoo, että etenkin suurissa infrahankkeissa
Destia käyttää mallipohjaista tuotantoautomaatiota jo hyvin yleisesti, noin 85-prosenttisesti. Tavoitteena on 100 prosentin kattavuus.
– Destian omissa työkoneissa automaatiojärjestelmiä hyödynnetään kaivinkoneissa, kauhakuormaajissa, purkukoneissa, tiehöylissä ja avolouhosporavaunuissa. Vahvuuteen kuuluu myös useita kymmeniä aliurakoitsijoiden koneissa käytettäviä koneohjausjärjestelmiä ja ohjelmalisenssejä.
– Lisäksi Destian aliurakoitsijoilla on vielä viitisenkymmentä työkonetta, joissa on käytössä heidän oma järjestelmänsä. Näin ollen Destian työmailla on pitkälti toista sataa koneohjausjärjestelmää käytössä, Jaakkola laskee.
Työmaa-automaatio nopeuttaa ja tehostaa työskentelyä.
– Kun mittausaineistot laitetaan palvelimelle, ne ovat jokaisen kaivinkoneen käytössä viiden minuutin viiveellä. Kaivinkone voi aineistojen avulla kaivaa oikeasta paikasta oikeaan syvyyteen. Perinteisessä mallissa mittamies käy merkitsemässä alueet ja korkeudet useaan kertaan kaivuutyön edetessä, mittauspäällikkö Tero Maijala (kuvassa) kertoo.
Kaivamisessa tulee siis valmista kerralla. Tarkan mittaustiedon avulla myös esimerkiksi louheiden tasot saadaan heti kohdalleen.
– GPS-tekniikalla päästään alle 3 senttimetrin tarkkuuteen. Mittamiehet vapautuvat erityistä mittaustarkkuutta vaativiin kohteisiin, Maijala huomauttaa.
– Samoin vaikkapa poravaunu pystyy tekemään räjäytystä varten reiät juuri oikeisiin paikkoihin ja oikean syvyisinä, Jaakkola lisää.
Tärkeää on myös se, että työkoneiden mittalaitteet tuottavat jatkuvasti tietoa toteutuneista kaivuista. Tämä auttaa laadun varmistuksessa.
– Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän laajennustyömaalta on kertynyt vajaan kymmenen kuukauden mittausdataa jo lähes kaksi gigaa – eli 2 147 483 648 tavua, Maijala sanoo.
”Etenemme digitalisaatiossa niin, että tarve tulee ensin, sitten vasta teknologia.”
Dataa on entistä enemmän, se on entistä tarkempaa ja reaaliaikaista. Tieto on myös helposti saavutettavissa.
– Kun tieto on palvelimella, niin prosessin eri toimijat – suunnittelijat, työnjohto ja asiakkaat – voivat kytkeytyä siihen omilla mobiililaitteillaan. Kaikilla osapuolilla on tarkka käsitys siitä, missä mennään. Tietoa voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa kunnossapidossa ja uusissa rakennushankkeissa, Jaakkola huomauttaa.
– Edellytyksenä on tietenkin, että tiedon hallinta on hyvällä tasolla. Tiedon on oltava harmonisoitua ja sen on löydyttävä helposti, hän lisää.
Vaan miten digitalisaatio istuu vaikkapa siltarakentamiseen?
– Siltarakentaminen on luonteeltaan erilaista eikä siinä käytetä samaan tapaan työkoneita kuin vaikkapa tiehankkeissa. Mutta esimerkiksi tietomallit ja tiedon jakaminen servereillä ovat vahvasti läsnä myös siellä.
– Etenemme digitalisaatiossa niin, että tarve tulee ensin, sitten vasta teknologia, Mika Jaakkola korostaa.
Kirjoittaja: Matti Välimäki
Kuvat: Antti Vettenranta