Tuplasilta
Noin parinkymmenen metrin korkeuteen nousevilta puisilta tukitelineiltä on mahtavat näköalat tuttuun, idylliseen kansallismaisemaan, Savonlinnaa ympäröivään Saimaan järvialueeseen.
Näissä maisemissa, valtatie 14:n kupeessa, ahkeroi Destian johdolla eri työvaiheisiin erikoistuneita alihankkijoita. Ne toteuttavat Liikenneviraston tilaaman 30 miljoonan euron arvoisen siltaurakan teline-, muotti- ja valutyöt sekä raudoitukset.
Laitaatsalmen kohdalle rakennetaan kahta noin 500 metrin pituista betonisiltaa. Näistä ensiksi valmistuvan, eteläisen Laitaatsalmen S2B-betonisillan ensimmäisen alusrakenteen peruslaatat ja maatuet ovat valmiit. Välitukien tekeminen etenee hyvää vauhtia.
Laitaatsalmen tuplasilta rakentuu kahden maatuen ja kuuden pilarin varaan.
Kahdesta maatuesta ja kuudesta pilarista muodostuvan sillan päälle valetaan myöhemmin noin 14 miljoonaa kiloa painava betonikansi.
– On se huimaa, että reilussa vuodessa rakennamme Suomeen maan suurimman jännitetyn betonisillan, tiivistää Destian työmaapäällikkö Aki Loikkanen.
Tieliikenne sujuvoituu
Siltojen valmistumisen myötä Savonlinnan tieliikenne sujuvoituu, kun nykyinen Kyrösalmen nostosilta Olavinlinnan vieressä jää pois käytöstä ja laivaliikenne saadaan siirrettyä turvallisemmalle reitille Laitaatsalmeen. Sillan alituskorkeudeksi tulee 24,5 metriä. Sen alta mahtuvat kulkemaan suuretkin sisävesilaivat.
Jo loppuvuodesta liikenteelle avattava eteläinen S2B-betonisilta on 13 metriä leveä. Se koostuu kahdesta ajokaistasta sekä kevyen liikenteen väylästä. Ensi vuonna valmistuva Laitaatsalmen pohjoinen S2A-betonisilta käsittää kaksi ajokaistaa ja on leveydeltään 9 metriä.
Aki Loikkanen toteaa, että tuplasiltaurakan mittakaavan tajuaa oikeastaan vasta paikan päällä työmaalla, vaikka tietomallinnettuja siltasuunnitelmia on tutkailtu toimistossa tietokoneiden ruudulta ja paperitulosteina moneen kertaan. On tehty laskelmia, arvioitu lujuuksia ja suunniteltu, miten projekti tullaan viemään käytännössä läpi.
– Pelkästään tämän eteläisen sillan yksi, noin 360 kuution kokoinen betonoitu välituki vastaa yhtä pienehköä siltaa, Loikkanen kuvailee.
Puisten telineiden päälle rakennetaan raudoitettu sillan kannen muotti.
Elokuussa 2016 alkanut urakka on edennyt suunnitelmien mukaan ja pysynyt hyvin aikataulussaan. Alkuvaiheessa työntekijöitä oli enemmän toimistossa suunnittelupöydän ääressä kuin itse työmaalla, mutta kun työt pääsivät vauhtiin maatuen valuilla sillan molemmissa päissä lokakuussa 2016, ahkeroi työmaalla jo nelisenkymmentä työntekijää. Kesän mittaan työmaan vahvuus on noin 55 henkeä. Heistä 40 työskentelee sillan kimpussa.
Destia vastaa projektinjohdon lisäksi yhdessä Destia Engineeringin kanssa porapaalutustöistä ja ankkuroinneista siltatyömaalla sekä läheisen Rantalan kiinteistön tukimuuriseinän rakentamisesta.
Kumppanuusurakoitsijoita on useita. Rakennuspalvelu Heikki Hiltunen toteuttaa teline- ja muottityöt, valut sekä varusteet ja asennukset. Kajaanin raudoituspalvelu huolehtii mittavista raudoituksista. E. Helaakoski Nostopalveluiden 40-, 50- ja 90 -tonnisia mobiilinostureita käytetään asennustöissä. Hydraulisella puomilla varustetut mobiilinosturit liikkuvat työmaalla kätevästi kumipyörillä.
Sillan välitukien porapaalutus alkoi joulukuussa, ja puisten siltatelineiden rakentaminen aloitettiin vuoden 2017 alussa. Parhaillaan jatkuvat puisen telineen rakennustyöt ja sen päälle raudoitettavan kannen muotin sekä palkin pohjien työt kuin myös jänneputkien asennus.
Destian projektijohtaja Harri Korhonen (vas.) ja työmaapäällikkö Aki Loikkanen sekä Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmi ja projekti-insinööri Joonas Hämäläinen.
Destian projektijohtaja Harri Korhonen kertoo, että sillan kannen valutöitä aletaan toteuttaa heinä-elokuun vaihteessa ja ne tulevat kestämään viikon verran. Maa- ja välitukien päälle tulee noin 14 miljoonaa kiloa painava betonikansi.
Vesiaukon päällä ja korkealla työskentelyyn liittyy paljon riskejä, jolloin maltti on valttia.
– Sillan kannen eristys tehdään vähintään sadan metrin mittaisen sääsuojan sisällä. Kantta pitkin valuva vesi täytyy hallita niin, ettei se valu eristettävälle osuudelle, Korhonen sanoo.
Valun jälkeen siltaa jännitetään, pintaan vedetään asfaltti ja kaiteet asetetaan paikoilleen. Lopuksi asennetaan paikoilleen valot sekä sillan molempiin päihin tulevat hissit.
Hyvin tehty työ poiki uutta
Laitaatsalmen betonisillat ovat osa pitkää hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on sujuvoittaa Savonlinnan kaupunkiympäristön ruuhkautunutta liikennettä ja parantaa samalla sekä ajoneuvo- että vesiliikenteen turvallisuutta.
Saimaan syväväylän kehittäminen jatkaa jo 2010-luvulla aiemmin toteutettua Savonlinnan rinnakkaisväylän rakentamista. Sen avulla raskaat ajoneuvot ja ohikulkuliikenne saatiin ohjattua pois kaupungin keskustasta. Destia oli toteuttamassa myös tuota vaativaa infraurakkaa.
– Suunnitelmien vyyhti alkoi purkautua, kun rinnakkaisväylälle saatiin rahoitus. Sen toteutumisen jälkeen oli luontevaa lähteä kehittämään entistä toimivampaa ratkaisua käytössä olleelle Kyrönsalmen nostosillalle, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmi.
Destia valikoitui Nurmen mukaan betonisiltojen urakan toteuttajaksi kustannustehokkaimman tarjouksensa ansiosta. Myös tieto hyvin menneestä Savonlinnan rinnakkaisväylän urakasta toi luottamusta onnistumiseen.
”Aikataulut pitävät, kun sekä tilaajalla että urakoitsijalla on monipuolista ammattitaitoa.”
– Suunnitelmat toteutuvat hyvin aikataulussa, kun sekä tilaajalla että urakoitsijalla on monipuolista ammattitaitoa näin massiivisten infrahankkeiden toteutuksessa, Nurmi sanoo.
– Kokonaisuuden ja logistiikan hallinta on tässä urakassa erittäin vaativaa, koska käsitellään valtavia massoja, Loikkanen huomioi.
Esimerkiksi sillan kanteen menee miljoona kiloa terästä, mikä tarkoittaa noin neljänkymmenen jänne- ja harjateräsrekallisen kulkua työmaalle, joka sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn valtatien vieressä. Sillan tukirakenteisiin on tarvittu 20 000 kiintokuutiota puuta.
– Projektin läpivienti vaatii tarkkaa ja jatkuvaa seurantaa. On osattava elää siltasuunnittelijoiden, materiaalien toimittajien ja eri aliurakoitsijoiden aikataulujen mukaan ja ratkoa päivittäin eteen tulevia yllätyksiä, Korhonen kuvailee työmaan arkea.
Betonisiltojen lisäksi Destian urakkaan kuuluu myös syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Väylää oikaistaan ja levennetään navigoinnin helpottamiseksi lohkaisemalla pala väylän varressa olevasta Rantalan kiinteistöstä.
Kaupunkiympäristössä, vesistön läheisyydessä ja osittain parisenkymmentä metriä maanpinnasta sijaitsevan työmaan työturvallisuus edellyttää myös tavallista tarkempaa suunnittelua, perehdyttämistä ja seurantaa, kun työmaalla on samaan aikaan työntekijöitä useilta eri alihankkijayrityksiltä.
– Kaikki työmaan työntekijät käyvät läpi perehdytyskoulutuksen. Alihankkijoiden sopimuksissa on määritelty tarkasti, miten työturvallisuusnäkökohdat tulee huomioida. Kun lisäksi työskennellään näin korkealla, on esimerkiksi palkkeja rakennettaessa putoamissuojauksiin kiinnitettävä erityistä huomiota, Loikkanen sanoo.
Betonin laatu varmistetaan huolellisesti
Infra-alaa viime ajat kuohuttanut keskustelu betonin laadusta herättää intohimoja myös työn alla olevien Suomen suurimpien jännitettyjen betonisiltojen kohdalla. Onko betonin laatu varmasti riittävän hyvää? Puhutaanhan nyt noin sadan vuoden elinkaaren silloista; niiden pitää kestää kulutusta vielä Suomen täyttäessä 200 vuotta.
Loikkanen hälventää huolia ja vakuuttaa, että Destia käyttää sillanrakennusurakassa vain priimalaatuista betonia. Laatu varmistetaan useaan kertaan, ja käytössä oleva betoni on loppulujuudeltaan jopa vaadittua laadukkaampaa.
– Olemme tehneet paljon ennakkokokeita käyttämästämme betonista. Sen tiiviydet ja lujuudet on tutkittu, samoin ilmamäärät ja pakkasenkestävyys. Kun betoni tuodaan työmaalle, siitä otetaan näytteet ja koekappaleet. Niistä ilmenee tiiveys, ilmamäärä ja puristuslujuudet. Kaikki testitulokset ovat näyttäneet erittäin hyviltä.
”Käytettävä betoni on loppulujuudeltaan jopa vaadittua laadukkaampaa.”
Käytetyn betonin massan käyttäytymistä ja koostumusta on testattu sillan alusrakenteessa, joissa betonin puristuslujuuden tavoitteeksi on asetettu 55 Megapascalia.
– Valetun massan loppulujuudeksi on saatu jopa 75-80 Megapascalia, mikä ylittää reilusti vaaditut tavoitteet. Näiden testien perusteella voimme osoittaa, että betonin laatu on huippuluokkaa, Aki Loikkanen sanoo.
Kysymyksiin betonin laadusta pätevät hänen mukaansa samat seikat kuin muuhunkin yhteistyöhön tilaajan, materiaalintoimittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Teemme yhteistyötä avoimin kortein. Ajantasainen laadunvarmistus on hyvän yhteistyön lähtökohta. Kun saamme laadunvarmistustulokset, toimitamme ne heti materiaalintoimittajille ja tilaajalle. Jos jotain hämminkiä tulee esille, saamme siitä heti palautteen.
Kirjoittaja: Olli Manninen
Kuvat: Antti Vettenranta