Ajattelija
”Suurin muutos kaupungeissa on, että yhä useammat haluavat asua nyt keskustassa. Helsingissä on kauhisteltu, että kaupunki muuttuisi jotenkin huonoksi, jos rakennetaan tiiviisti, mutta nyt suunta on muuttunut. Helsingin yleiskaavassa Kehä I:n sisäpuolella on 150 000 asukasta lisää, mikä merkitsee myös erittäin suurta liikenteen vallankumousta. Liikenne on pakko rakentaa joukkoliikenteen ja raideliikenteen varaan.”
”Merkittävin käsillä oleva hanke Helsingissä ovat pikaraitiotiet. Ensin tulee Raidejokeri, jonka varrelle tulee 70 000 asukasta. Yhteensä uutta raitiotietä rakennetaan noin sata kilometriä. Riippuu suhdanteista sekä asunnon ostajien maksuhaluista, kuinka nopeasti hankkeet pystytään toteuttamaan.”
”Jos kaupunkisuunnittelu laahaa jäljessä, kaupunkirakenne voi päästä hajautumaan. Ihmiset eivät muuttaneet kehyskuntiin sen takia, että on hauska asua vaikean matkan päässä, vaan siksi, ettei muualla ollut tarjontaa. Kun Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat parantaneet kaavoitustaan, kehyskuntien kasvu on pysähtynyt kuin seinään.”
”Tulevaisuudessa liikennemäärät Helsingissä vähän kasvavat. Auton käytön pitää kuitenkin pudota merkittävästi, jos asukasluku Kehä I:n sisäpuolella kaksinkertaistuu. Kun siirrytään markkinaehtoiseen pysäköintiin, auton vuokraamisesta tulee houkuttelevampaa.”
”Ruuhkat eivät ole kiinni kaistoista, vaan liittymistä ja siitä, kuinka paljon kantakaupunki ottaa vastaan autoja. Vaikka Länsiväylällä olisi 20 kaistaa Helsinkiin, Helsinkiin ei voi päästää nykyistä enempää autoja tunnissa.”
”Keskustatunneli on tarpeeton, jos rakennetaan tunneli Tallinnaan.”
”Keskustatunneli on tarpeeton, jos rakennetaan tunneli Tallinnaan, koska satamien auto- ja rekkaralli jäisi pois. Se maksaisi vähän enemmän, mutta ei järjettömästi, ja koko satamien liikenne saataisiin sinne. Olen ollut Tallinna-tunnelin kannalla jo pitkään.”
”Kaupunkisuunnittelussa tärkeintä on ”think big”-ajattelu. Kun aikanaan tehtiin neljättä lisäraidetta pääradalle, meitä oli muutama, jotka sanoimme, että tehdään kokonaan uusi rata lentokentän kautta Keravalle. Silloin se maksoi kuulemma liikaa, mutta nyt se maksaa enemmän. Nyt think big on tehdä pikaraitiotieverkosto etukäteen – eikä niin, että ihmiset muuttavat ensin. Toinen olisi Tallinnan tunneli. Se tekisi Suomesta mannermaan. Tunnelin rakentaminen veisi päätöksen jälkeen kymmenen vuotta. Louheesta saataisiin Helsingin edustalle keinosaaria.”
”Korkealle rakentaminen on Suomessa paloturvallisuussäädösten takia kallista – ja koska aurinko paistaa matalalta, taloja ei voi rakentaa kiinni toisiinsa. Sen takia 6–7-kerroksinen umpikortteli on aluetehokkuudeltaan parempi. Umpikorttelit ovat tuulensuojaisia, kun taas korkean rakennuksen juurella tuulee aina. Töölönlahden toimistotaloista olisi voinut rakentaa 40-kerroksisia, mutta se oli ja meni. Senaikainen ajatus oli, ettei mikään saa olla korkeampi kuin tuomiokirkko.”
OSMO SOININVAARA
- Poliitikko, kirjailija ja luennoitsija. Toiminut vihreiden puheenjohtajana, kansanedustajana sekä mm. peruspalveluministerinä.
- Työskentelee nykyisin Aalto yliopistossa Executive in Residence -tittelillä.
- Helsingin kaupunginvaltuutettu. Ollut 8 vuotta Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja
- Koulutukseltaan tilastotieteilijä ja ekonomisti, valtiotieteiden lisensiaatti.
- Helenin hallituksen puheenjohtaja.
- Harrastaa matkapyöräilyä. Tavoitteena pyöräillä 6000 kilometriä vuodessa. Tänä vuonna aikoo pyöräillä Etelä-Italian ympäri.
Laahaako kaupunkisuunnittelu ajastaan jäljessä? Miten Suomessa voidaan rakentaa aluetehokkuuden kärsimättä? Kuuntele Osmo Soininvaaran ajatuksia kaupunkisuunnittelusta.
Kirjoittaja: Outi Airaksinen
Kuvat: Kirsi Tuurala