3D-teknologia nopeuttaa ja tehostaa ratarakentamista
Digitalisaatio nopeuttaa ja helpottaa myös perinteistä ratarakentamista. Destia on pilotoinut omilla työmaillaan 3D-tekniikkaa, jonka avulla ratapölkyt saadaan paikalleen suoraan työkoneella ilman perinteistä mittamiestä. Ratatöiden etenemistä puolestaan dokumentoidaan drone-kuvauksilla.
Raideliikenteellä on tulevina vuosina entistä merkittävämpi vaikutus ihmisten liikkumiseen ja logistiikkaan. Suomi ei myöskään saavuta liikenteen hiilineutraaliustavoitteita ilman mittavia panostuksia ratarakentamiseen. Rakentamisen kustannuksiin ja aikatauluihin voidaan vaikuttaa hyödyntämällä uusimpia teknologioita.
Digitalisaatio vie infrarakentamista uusille urille ja töitä helpottavaa ja nopeuttavaa teknologiaa kehitetään jatkuvasti myös ratarakentamiseen. Esimerkiksi perinteinen ratapölkkyjä ja kiskoja asentava ”topparoikka” on korvattu pitkälti koneilla ja työvoiman tarve kutistunut muutamaan käsipariin.
Destiassa on otettu kehitysaskeleita vielä tästäkin eteenpäin. Yhtiö on pilotoinut muutamilla ratatyömailla 3D-teknologiaa, jonka avulla pölkkyjen asennustyöt hoituvat pölkynjakolaitteella varustetun automaatiotyökoneen ja apumiehen voimin.
Työkoneautomaatiota hyödynnettäessä töiden aloituksessa ensimmäisen pölkyn geometrinen lähtöpiste mitataan, jonka jälkeen jakokoneen kuljettaja jakaa pölkyt ennalta laaditun mallin mukaisesti täsmälleen oikeisiin paikkoihin.
Suurin hyöty pitkillä rataosuuksilla
Destian automaatio-operaattori Harri Marttilan mukaan työ sujuu uuden teknologian ansiosta entistä tarkemmin ja kustannustehokkaammin.
”Käytännössä käsipareja ja manuaalista työtä tarvitaan vain betonipölkkyjen välissä olevien varastointirimojen eli pirkkojen poistoon”, Marttila toteaa.
Destia on testannut tekniikkaa muun muassa Oulussa sijaitsevalla testiradalla. Suurimmat hyödyt siitä on saatavissa pitkillä ja tasaisilla rataosuuksilla.
”Teknologia on vielä uutta myös työkoneiden ohjausjärjestelmien toimittajille, sillä pölkkyjen jakamiseen pystyvä ohjelmisto löytyy tällä hetkellä vain yhdeltä toimittajalta. Kuljettajaltakin vaaditaan kokemusta, sillä tämä on tarkkuustyötä”, Marttila lisää.
Dronesta iso apu myös ratatöissä
Dronekuvaus on vakiintunut isommilla tietyömailla jo arkiseksi työkaluksi. Se kuitenkin tarjoaa vastaavia hyötyjä myös ratarakentamisessa. Esimerkiksi työmaan yleistilanne kirkastuu ilmakuvista nopeasti, massojen laskenta ja pintamallien luominen helpottuu, työmaakierroksia voi tehdä etänä ja kuvista havaitaan paremmin myös mahdolliset turvallisuusriskit, kuten radan varressa kasvava puusto.
Kun ilmakuvat muutetaan maastomalleiksi, niitä päästään vertaamaan hankkeen tietomalliin. Näin työmaan todellisesta etenemisestä ja poistetuista massamääristä saadaan hyvinkin tarkkaa tietoa.
Destia on käyttänyt droneja muun muassa Akaan raakapuuterminaalin ratatöiden seurannassa ja dokumentoinnissa. Uusi terminaalialue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria ja ilmakuvista on ollut iso apu etenkin massiivisten louhintatöiden ja maamassojen poiston seurannassa.
”Maansiirtoautojen kuormien laskennan sijasta olemme voineet seurata töiden edistymistä vertailemalla eri ajankohtina otettua kuvadataa toisiinsa. Se on hyvä dokumentti myös asiakkaalle”, kehittämispäällikkö Riku Kettu kertoo.
Ketun mukaan dronet pörräävät jatkossa entistä useammalla ratatyömaalla ja niitä tullaan hyödyntämään myös ennakoivassa kunnossapidossa.