Tahtituotannolla neljännes ajansäästöä infrahankkeeseen
Onnistunut infrahanke ei ole sattumaa, vaan vaatii aina tarkkaa suunnittelua sekä tehokasta ja hallittua toteutusta. Talonrakennushankkeilta tuttu tahtituotanto tarjoaa ratkaisuja moniin projektien tavallisiin haasteisiin: kiireeseen, odotteluun ja resurssihukkaan. Destia on ottanut tahtituotannon käyttöön myös infrahankkeilla, joissa menetelmä on osoittanut potentiaalinsa lyhyemmillä läpimenoajoilla sekä selkeällä ja ennakoitavalla tuotantoprosessilla.
Tahtituotanto on aikataulunhallinnan menetelmä, jossa hanke jaetaan toistuviin osiin ja niiden sisällä edelleen työvaiheisiin. Jokainen vaihe toteutetaan ennalta määritellyn rytmin mukaisesti kuin tuotantolinjalla, jolloin resurssit siirtyvät aikataulun mukaisesti aina seuraavaan osaan.
Työn virtaus ja selkeä rytmi tekevät hankkeen etenemisestä tehokkaampaa, kun vältytään katkoksilta ja ruuhkautuneilta vaiheilta ja työnjako on selkeää kaikille osapuolille. Hallittu eteneminen parantaa myös työntekijöiden turvallisuutta ja pienentää tuottavan työn ulkopuolelle jäävää kuormaa.
”Tahtituotannon ansiosta tuotannon ohjaus on selkeää. Osapuolten on helppo seurata työn etenemistä, ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä voidaan tehdä ennakoivasti siten, etteivät erilaiset häiriötilanteet tai yksittäiset viivästymiset vaikuta hankkeen valmistumisaikatauluun. Kun toteutamme työt tehokkaasti välttäen tyhjäkäyntiä ja ylimääräistä odottelua, kuljettamista tai tarpeettomien päällekkäisten töiden tekemistä, vähennämme samalla myös tuotannosta aiheutuvia päästöjä”, sanoo Destian Tuottavuus ja projektinhallinta -yksikön johtaja Pasi Nurminen.
Tahtituotanto karsii tyhjät päivät
Destian tavoitteena on laajentaa tahtituotannon käyttöä ja kytkeä se kiinteäksi osaksi toimintaa. Viime vuonna tahtituotanto otettiin käyttöön kuudella urakalla ja tänä vuonna määrää kasvatetaan edelleen.
Yhdellä ensimmäisistä pilottikohteista, Pesiökylän liikennepaikan hankkeella, läpimenoaika lyheni tahtituotannon ansiosta neljänneksellä. Radan päällysrakennetöitä toteutettiin junaliikenteen katkoissa, minkä vuoksi tarkka aikataulutus oli hankkeen onnistumisen kannalta erityisen tärkeää. Menetelmän merkittävimmät hyödyt saatiinkin lopulta tarkasta ennakkosuunnittelusta.
”Aikataulun suunnitteluun käytettiin reilusti aikaa ennen töiden aloittamista, ja tahtimalli kannusti resurssien, tehtävien ja määrien tarkempaan suunnitteluun. Suunnitellun aikataulun pohjalta tunnistimme kriittiset työvaiheet ja pystyimme sopimaan toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. Samalla tahtiaikataulu auttoi näkemään puskurit ja hyödyntämispaikat läpimenon nopeuttamiseksi. Projektin työt valmistuvatkin lähes kokonaan ratakatkon aikana”, kertoo urakan työmaapäällikkö Jussi Leinonen.
Tahtiaikataulu auttoi näkemään puskurit ja hyödyntämispaikat läpimenon nopeuttamiseksi.
Tällä hetkellä Destia käyttää tahtituotantoa muun muassa Oulun teatterinrannan urakalla. Hanke on hyvä esimerkki tahtituotantoon sopivasta infrahankkeesta, sillä siinä toteutettavat rakenteet mahdollistavat sopivan tahtialuejaon ja niiden toteutuksessa on useita toistuvia, yhteensovitettavia työvaiheita.
Tahtituotantoa hyödynnetään hankkeessa työvaiheiden yhteensovituksessa sekä työnsuunnittelussa ja työvaiheiden etenemän seurannassa. Esimerkiksi torinrannan pintarakenteet on jaettu lohkoihin, joissa jaksotusta hyödyntävästä tahtiaikataulusta on selkeästi nähtävissä, mitä tulee olla tehtynä, jotta seuraava työvaihe voidaan aloittaa, ja mitä voidaan tehdä esimerkiksi resurssien puitteissa samaan aikaan.
”Työn suunnittelu on tahtituotannon ansiosta helpompaa ja olemme saaneet tiivistettyä aikataulua, mikä tehostaa myös resurssien käyttöä eikä työvaiheiden väliin jää tyhjiä päiviä. Tahtiaikataulun avulla voimme tarkastella työvaiheiden toteutusjärjestystä paremmin”, sanoo urakan työmaapäällikkö Ville Siuruainen.
Tahtiaikataulu hioo optimoinnin huippuunsa
Hyvistä tuloksista huolimatta tahtituotanto on pitkään mielletty pääasiassa talonrakennushankkeille sopivaksi menetelmäksi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sopivissa olosuhteissa tahtiaikataulu hioo infrahankkeen resurssien, työvaiheiden ja tehokkuuden optimoinnin huippuunsa.
”Infrahankkeissa työvaiheiden ei usein koeta olevan yhtä vakioituja, ja maastossa yllätyksiä tulee vastaan enemmän kuin rakennettaessa ylöspäin. Tahtituotanto on kuitenkin ennen kaikkea kokonaisvaltainen tapa johtaa projekteja, ja sillä on saatu aikaan todellisia säästöjä myös infrahankkeilla. Vaikka yllätyksiä tulisikin eteen, tahtiaikataulu auttaa ennakoimaan ja reagoimaan muutoksiin – ja kuten mitä tahansa aikataulua, sitä muovataan töiden edetessä tavoiteltavaan suuntaan”, Nurminen sanoo.
Kokemuksen myötä oppii myös tunnistamaan parhaiten menetelmään soveltuvat hankkeet. Paras lopputulos saadaan, kun urakan työvaiheista voidaan toteuttaa riittävän selkeä ja työmääriltään tasapainoinen tahtialuejako.
”Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Oulun teatteriurakan kaltaista insinöörirakentamista, Pesiökylän tyyppistä rataurakkaa tai vaikka tiehanketta, jossa urakka pystytään jakamaan työmääriltään tasaisiin osiin. Monipuolisilla pilottihankkeilla kasvatamme talon sisäistä osaamista ja muodostamme erilaisia toimivia pohjia ja ratkaisuja, jolloin uusissa projekteissa ei lähdetä tyhjästä liikkeelle”, hän jatkaa.
Onnistunut toteutus lähtee ihmisistä
Tahtituotannon junaan kannattaa siis usein hypätä myös infrahankkeilla, mutta on myös projekteja, joissa hyödyt eivät ole yhtä ilmeisiä. Näitä ovat esimerkiksi työkohteet, joissa on vain vähän toistuvuutta tai perättäisiä työvaiheita, tai esimerkiksi suuret maansiirtokohteet, joissa voi olla tarkoituksenmukaisempaa seurata aikataulua työmäärien ja tehojen kautta.
Onnistumisen edellytyksenä on kohteesta riippumatta myös se, että projektiorganisaatio on aidosti sitoutunut tahtituotannon hyödyntämiseen.
”Kaikki lähtee siitä, että ihmiset ymmärtävät kokonaisuuden ja haluavat aidosti kehittää ja toteuttaa järjestelmällistä tuotannonohjausta. Aikatauluhan on lopulta ohjaamassa työmaalla tekeviä ihmisiä, joten menetelmän soveltuvuus on lopulta kiinni ihmisistä ja heidän tahdostaan”, Nurminen toteaa.