Tiedotteet

Korjausvelkapalvelusta kunnille tukea tiestön kunnon ylläpitoon

10.03.2021 08:55:00

Destia on kehittänyt kunta-asiakkaille tarkoitetun korjausvelkapalvelun tiestön kunnon ylläpidon tehostamiseksi.

Destia on kehittänyt kunta-asiakkaille tarkoitetun korjausvelkapalvelun tiestön kunnon ylläpidon tehostamiseksi. Se tarjoaa kuntien käyttöön ja päätöksenteon tueksi parhaita mahdollisia maailmalla käytössä olevia tekniikoita, mm. neuroverkkolaskentaa.

– Palvelu perustuu eri tekniikoilla, kuten valokuvauksella, lasermittauksilla ja laserkeilauksella, saatuihin mittaustuloksiin. Kuvien pohjalta analysoidaan kuinka pahoja vauriot ovat, missä ne sijaitsevat ja onko kehitys kulkemassa tavoitetasosta parempaan vai huonompaan suuntaa, Destian Kaupunkisuunnittelu ja uudet palvelut -yksikön johtaja Arto Kuskelin selittää.

Korjattavaa on. Suomen tiestöä koskevan korjausvelan rahallinen arvo on lähes 3 miljardia euroa, ja määrä on pikemminkin kasvamaan kuin pienenemään päin. Kuntien ylläpitovastuulla olevien katujen ja teiden osuus tästä määrästä on merkittävä.

Päätöksenteon tueksi

Korjausvelkalaskenta mahdollistaa tiestön ja katujen ylläpitoa ja korjaamista koskevan päätöksenteon pohjaamisen eri tekniikoilla tehtyihin mittauksiin ja niiden pohjalta laadittuun kuntokarttaan eikä esimerkiksi pelkästään silmämääräisiin havaintoihin.

Yksinkertaisimmillaan ja edullisimmillaan palvelu perustuu katuverkoston valokuvaamiseen 10 metrin välein. Palvelua voidaan täydentää kuvausten ohella suoritettavilla lasermittauksilla, joilla saadaan selville mm. kadun urautuneisuutta, kaltevuutta ja muita kadun 3D-profiiliin liittyviä suureita. Vieläkin tarkempaa kokonaiskuvaa sekä kadusta että sen ympäristöstä saadaan tarvittaessa myös laserkeilaamalla. Mikäli myös kadun rakenne päällysteen alla kiinnostaa, voidaan osaksi palvelua liittää myös esimerkiksi maatutkaus.

– Tällä hetkellä väylien kuntoa koskevat asiat pakkaavat jäämään taka-alalle kun rahanjaon kohteista kilpaillaan, Kuskelin harmittelee.

Objektiiviseen tietoon nojautumalla kaupungininsinöörin olisi nykyistä helpompi perustella kuntapäättäjille, että tietty osuus kunnossapitoon tarkoitetuista määrärahoista on ohjattava kaikkein kriittisimpien katu- ja tieosuuksien korjaamiseen.

– Kaupungininsinööri voisi esitellä päättäjille mittauksiin perustuvasta aikasarjasta luotua ennustetta, mitkä kadut tulisi päällystää heti ja mitkä ehtii seuraavanakin vuonna, jotta nykytaso pysyy yllä, ja mitä siitä seuraa, jos mitään ei tehdä, Kuskelin sanoo.

Näin määrärahat voidaan kohdentaa sinne, missä niiden tarve on suurin. Viestiä voidaan vahvistaa kartalla, jossa katujen kunto on merkitty eri värikoodilla, ja ainakin kriittiset kohdat tulisi korjata.

– Tämä on paljon luotettavampi tapa tehdä päätöksiä kuin se, että keväällä kävellään tienposkessa katselemassa paikkoja, ja korjauspäätökset tehdään sen mukaan.

Analyysi itse tai ostopalveluna

Mittausvastaava Jarkko Rosengren tarkentaa, että kunnille tarjotaan sekä mittauspalvelua että vapautta valita, tekevätkö kunnat osan analysoinnista itse vai liitetäänkö pakettiin mittauspalvelun ohella myös vauriotulkinta.

Destia on tällä menetelmällä sekä kuvannut, mitannut että analysoinut koko Azerbaidžanin tieverkon.

Jos kunta päätyy tekemään työn itse, niin analyysi voidaan tehdä edullisesti Destian kehittämällä Devli-ohjelmistolla.

– Esimerkiksi Virrat ja Valkeakoski ovat päättäneet analysoida Destian tekemien kuvausten ja mittausten tulokset itse. Ohjelmiston avulla pystytään laskemaan kuvista muun muassa teiden leveydet, jolloin saadaan selville myös korjausta vaativien tieosuuksien pinta-ala.

– Pinta-alaa koskevat tiedot syötetään korjausvelkalaskentaohjelmistoon, jolloin saadaan käsitys korjaustyön vaatimista kustannuksista, Rosengren sanoo.

Mittausmenetelmät ovat kummassakin mallissa samat, mutta loppukäyttäjä hyödyntää kuvadataa eri tavalla. Mallit eivät sulje toisiaan pois, vaan tarvittaessa ne täydentävät toinen toistaan.

Tietämystä kasvattamassa

Destiassa halutaan lisätä kuntien tietämystä väyläverkoston nykyisestä tilasta ja kuntoa koskevasta kehityssuunnasta. Tärkeätä on tuntea tilanne sekä ennen korjausta että korjauksen jälkeen.

– Haluamme rakentaa yhteistyökuviota niin, että kaupungin kannattaa tehdä itse tiettyjä juttuja, ja työkaluja siihen saa Destialta. Toisaalta esimerkiksi kuntoa koskevan tiedon hankkimisen tekniikat lasermittauksineen ovat varsin arvokkaita, eikä kunnan välttämättä kannata hankkia siihen tarvittavaa tekniikkaa itselleen, Kuskelin sanoo.

– Kun mittauksia tehdään jossain muodossa kerran vuodessa tai muutaman vuoden välein, niin siihen kannattaa hankkia palvelu. Uskomme, että meillä Destialla on paras mahdollinen konsepti tähän työhön, sillä olemme johtava digitalisaation hyödyntäjä infra-alalla, Kuskelin sanoo.

Mutta mitä huomispäivänä? Rosengren kertoo, että Destia on kehittänyt muun muassa neuroverkkopohjaisen automaattisen vauriotulkinnan, jonka avulla tienpinnan halkeamat ym. vauriot löytyvät kuvadatasta ilman, että ihmisen täytyy käydä läpi valtavaa määrää valokuvia tutkien, näkyykö kuvassa halkeamia vai ei. Mittausportaalista asiakkaat voivat itse selata ja ladata mittaustuloksia omaan käyttöönsä.

Destia on testannut ja pilotoinut neuroverkkopohjaista vauriotulkintaa jo sekä Suomessa lentokenttien varalaskupaikoilla, Myrskylän ja Pukkilan kunnissa että Kirgisiassa. Tämän kevään ja kesän aikana vauriotulkintaa tullaan pilotoimaan myös Ruotsissa analysoimalla Örebron läänin koko tieverkosto.

– Lisäksi kevään aikana on tavoitteena saada automatisoitua mittausdatan automaattinen analysointi, joka käynnistyisi heti, kun data toimitetaan mittausajoneuvosta serverille, Rosengren kertoo.


< Palaa takaisin