Tiedotteet

Hallussa koko maa

28.12.2015 11:31:00

Helsingin kelikeskus vastaa eteläisestä Suomesta, Oulun kelikeskus pohjoisesta.

Helsingin kelikeskus vastaa eteläisestä Suomesta, Oulun kelikeskus pohjoisesta. Seppo Kaarto vastaa kelikeskuspäällikkönä sekä Oulun että Helsingin toiminnoista.

Kun pakkaskeleiksi kääntyvän syksyn ensimmäiset liukkaat kelit huomataan, Destian kelikeskuksissa niistä on huolehdittu jo viikkoja aiemmin. Teidenhoidon talvikausi alkaa jo lokakuun alussa, ja kelikeskusten ympärivuorokautinen päivystys on pitänyt alueurakat ajan tasalla muuttuvista keleistä. Niiden osalta Suomi jakaantuu kahtia Vaasan, Jyväskylän ja Savonlinnan piirtämän linjan paikkeilla.

Destian kelikeskuspäällikkö Seppo Kaarto kertoo, että laatuvaatimukset ja tienhoitoluokkien kriteerit ovat koko maassa yhtenevät, mutta olosuhteet ja seurannan työkalut ovat erilaiset. Etelässä suolataan teitä runsaasti, pohjoisessa erityisesti lumisateet aiheuttavat kelimuutoksia ja ongelmia.

– Toisinaan myös vesisateet kylmillä tienpinnoilla pakkaskauden jälkeen luovat haastavia tilanteita. Silloin ei tarvitse niinkään ennakoida suolausta, mutta on tärkeää saada hiekoitukset ajoissa liikkeelle, Kaarto kertoo.
Kelikeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Helsingin kelikeskus jopa työskentelee laitoksen kanssa samoissa tiloissa. Oulusta sinne pidetään yhteyttä puhelimitse, videoneuvotteluilla ja tasaisin tilannepäivityksin. Pohjoisessa kelikameroiden ja tiesääasemien muodostama havaintoverkko on kuitenkin merkittävästi harvempi.

– Alueurakoissa pidetään silmiä auki, ja niiden työnjohto pitää tiiviisti yhteyttä kelikeskukseen. Jos alueella ei ole kelikameroita, teiden kunto käydään tarkistamassa paikan päällä.

Kaarron mukaan kelikeskuksia auttaa koko maassa uusi, kolmen edellisen vuoden aikana käyttöön otettu tiedonkeruujärjestelmä. Nyt jokainen kunnossapitoajoneuvo lähettää reaaliaikaista tietoa siitä, mitä milläkin alueella ollaan juuri nyt tekemässä.

– Se on loistava ikkuna kelikeskuksille ja osaltaan mullistanut kelinhallintaa.

Kaarton mukaan suurtenkin datavirtojen aikana – ja osaltaan juuri niiden syystä – kelikeskusten arki on kuin salapoliisin työtä. Ruuduille päivittyy kelikamerakuvia, säädataa, tiesääasemien havaintoja ja tietoa lentoasemien kiitoteistä: mikä tiedoista sisältää sen seuraavan yön suhteen merkittävän johtolangan? Myös satelliittikuvia käytetään paljon. Kaarto huomauttaa, että ne ovat toki kaukana tien pinnasta, mutta juuri pilvisyys määrittää mihin suuntaan teiden lämpötila muuttuu.

– Kun pilvet väistyvät ja selkenee, ilma jäähtyy ja tienpinta jäätyy. Sen havaitseminen on mahdollista etukäteen vain satelliitin avulla.


< Palaa takaisin