Tiedotteet

BLOGI: Korjausvelka taittuu suunnitelmallisuudella

01.03.2018 15:30:00

Suomen liikenneväylien tilasta käydään vilkasta keskustelua. Takana ovat ne ajat, kun suomalaiset kilpaa ylpeilivät tiestönsä kunnosta. Nykyisin teiden tilaa kirotaan lähes päivittäin niin kahvipöydissä kuin virallisissa keskusteluissakin.

Tiestön kuntoon liittyvissä keskustelutilanteissa meistä kaikista tuntuu kehittyvän infran kunnossapidon ammattilaisia, vaikka arvostus muuten alan todellisia ammattilaisia kohtaan onkin varsin heikkoa. Usein meiltä kysytäänkin, miksemme me alan toimijana tee jotain ja laita teitä kuntoon. Kuten monessa muussakin asiassa, on tässäkin taustalla suuremmat asiat, kuin vain meidän, tieverkolla urakoivan tahon halu hoitaa hommat laadukkaasti.

Parannettavaa tiestössä olisi rutkasti, tämän kertoo myös kasvava korjausvelka. Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvitaan väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan, hyvään kuntoon. Korjausvelka koostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannuksista. Eivätkä maantiet ole ainoita, joilta korjausvelkaa ja -tarpeita löytyy: myös kuntien ja kaupunkinen katuverkoston, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka on kehittynyt huolestuttavasti.

Viime vuonna julkaistun rakennetun omaisuuden tilasta kertovan ROTI-raportin mukaan liikenneväyläverkon korjausvelka on jo 5 miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien osalta liki miljardi euroa. Tällä on merkittävä vaikutus myös yhteiskunnan toimintaan, koska rakennettuun omaisuuteen kohdentuu suurin osa vuotuisista kiinteistä investoinneista valtio- ja kuntatasolla. Onneksi sanoista on ryhdytty myös tekoihin: vuonna 2016 käynnistyi valtion korjausvelkaohjelma, jossa liikenneväylien korjaamiseen osoitettiin 600 miljoonan euron lisärahoitus vuosille 2016-2018. Lisäksi Liikennevirasto sekä ELY-keskukset (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) ovat sitoutuneet teettämään ylläpitohankkeita vuosina 2017-2019 yhteensä noin 360 miljoonalla eurolla. Näillä keinoin korjausvelan kasvu on onnistuttu pysäyttämään, joskin sen kääntäminen laskuun vaatii vielä lisää tekoja.

Pitkäjänteisyyttä liikenneverkon kehittämiseen

Liikenneinfrastruktuurin hankkeiden suunnittelussa ollaan menossa onneksi pitkäjänteisempään suuntaan. Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti eilisessä loppuraportissaan yksimielisesti, että liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Vain näin liikenneverkko voi vastata elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Työryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Myös korvausvelan vähentämiseen tulisi työryhmän mukaan osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.

Myös maantielain uudistus ehdottaa usean hallituskauden ylittävää infrasuunnitteluohjelmaa kirjattavaksi lakiin. Viimeisin ROTI suosittelee vahvasti, että kunnatkin alkaisivat luoda suunnitelmia liikennejärjestelmän kehittämiseksi pitkillä linjauksilla. Kuntien tulisikin viipymättä selvittää oman tie- ja katuomaisuutensa määrä ja kunto sekä ottaa infraomaisuuden kestävä hallinta yhdeksi strategiseksi päämääräkseen. Pitkät kehitysohjelmat lisäävät läpinäkyvyyttä tulevaan ja vaikuttavat osaltaan positiivisesti myös alan kehitykseen, kun töitä on tiedossa vuosiksi eteenpäin.

Sanoista tekoihin

Tekoja korjausvelan taittamiseen ja tilanteen parantamiseen on siis luvassa. Tiestön tilannetta ja toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi luodaan koko ajan, ja tässä myös loppukäyttäjän ääni on tärkeä.

Uudet, digitaaliset ratkaisut mahdollistavat myös avoimen viestinnän sekä käyttäjien ja muiden sidosryhmien osallistamisen hankkeisiin. Esimerkiksi Liikennevirasto julkaisi marraskuussa kansalaisille suunnatun nettipalvelun, josta voi tarkistaa, onko maantie aurattu, hiekoitettu tai suolattu. Tiedot talvikunnossapidosta päivittyvät kartalle lähes reaaliajassa. Tällaiset palvelut vähentävät käyttäjien epätietoisuutta sekä yhteydenottoja urakoitsijoihin päin sekä kertovat reaaliaikaisesti tilaajalle tilanteesta.

Samoin liikenneväyliä paljon ajavia ajoneuvoja, kuten raskaan liikenteen ajoneuvoja, voidaan tarvittaessa varustaa tien kuntoa mittaavilla sensoreilla. Sensoreiden kautta saatava tieto voidaan johtaa kunnossapidon toimenpidesuunnitelmiin. Uuden teknologian hyödyntämisessä kunnossapidon osalta on vasta raapaistu pintaa, ja vastaavanlaisia mahdollisuuksia tullaan varmasti kehittämään sekä ottamaan käyttöön runsaasti seuraavien vuosien aikana.

Usein rautaiset kunnossapidon osaajamme joutuvat käymään henkilökohtaista kamppailua, kun kunnossapitoon käytettäviä varoja on vähän ja tilaajan näkemys sekä ammattilaisen oma käsitys laadukkaasta tiestöstä eivät kohtaa. Loppujen lopuksi kyse on lyhyestä matikasta: kuinka paljon varoja on käytettävissä ja mihin ne kannattaa käyttää. Onneksi tähän on tiedossa helpotusta.

Seppo Ylitapio   
Kunnossapidosta vastaava johtaja
Pohjois-Suomen tulosyksikön johtaja

Destia Oy

 @YlitapioSeppo

 


< Palaa takaisin