Viestinnän yhteystiedot

Ota yhteyttä Destian viestintään lähettämällä sähköpostia tiedotus(at)destia.fi.  

Tulevaisuuden kaupunki vaatii infran tajua

to 6. toukokuuta 2021 08.55.00

Asukkaiden lisäksi myös työpaikat palaavat ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vauhdittamina takaisin kaupunkikortteleihin hyvien yhteyksien äärelle. Suunnittelijoilta ja rakentajilta kaupunkien kestävä kehittäminen vaatii entistä kokonaisvaltaisempaa osaamista ja ymmärrystä toimivasta infrastruktuurista. Samalla korostuu Destian kaltaisen asiantuntijakumppanin merkitys.

Koronapandemia tyhjensi hetkellisesti kaupunkikeskustat ja toimistokorttelit ja siirsi ihmiset etätöihin kotikonttoreihin. Osa ehti myös kyllästyä suljettuun kaupunkielämään ja muutti kasvukeskusten ulkopuolelle lähemmäksi luontoa.

Globaalia kaupungistumistrendiä, joka on vuosituhannen vaihduttua kiihtynyt jatkuvasti, koronapandemia ei kuitenkaan vielä pysäytä, muistuttaa Destian Kaupunkikehitys ja asiantuntijapalvelut-liiketoimintaryhmää luotsaava Timo Räikkönen.

”Tässä vedettiin hetki henkeä, mutta kyllä muuttovirta maakunnista kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin jatkuu. Uusille tulokkaille on rakennettava paitsi asuntoja, työpaikkoja, palveluita ja kohtaamispaikkoja, myös toimivaa ja kestävää infrastruktuuria vaivatonta ja sujuvaa arkea varten. Käytännössä siis teitä, katuja, raideyhteyksiä, julkista liikennettä sekä sähkö- ja tietoliikenneyhteyksiä. Ne puolestaan vetävät ympärilleen uutta kasvua”, Räikkönen tiivistää.

Kestävä kaupunki on monisyinen kokonaisuus

Positiivinen muuttovirta on kaupunkiseuduille aina ilonaihe, joka kertoo omaa kieltään alueen houkuttavuudesta ja elinvoimasta. Kestävästi toteutettu kasvu on kuitenkin alati isompi haaste.

Takavuosina siihen oli helppo vastata uusilla asuinalueilla, joita kaavoitettiin ja rakennettiin kaupunkien laidoille. Nyt vapaa tonttimaa on monissa tapauksissa jo käytetty ja katse on kääntynyt takaisin jo rakennettuihin ympäristöihin: keskustoihin, toimistokortteleihin ja yritysalueille – käytännössä siis sinne, missä ihmiset muutoinkin liikkuvat ja asuvat.

Samalla myös kehityshankkeet ovat muuttuneet haastavammiksi ja monisyisemmiksi. Nyt asumista, työpaikkoja, palveluja sekä niiden vaatimaa kaupunki-infraa on soviteltava jo kertaalleen rakennettuun ympäristöön mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaiken lisäksi nämä muutostyöt on tehtävä niin, ettei alueen asukkaiden ja siellä asioivien arki käy kohtuuttoman hankalaksi.

”Juuri tämän kokonaisuuden hahmottamisessa ja toteuttamisessa nousevat esiin Destian vahvuudet ja pitkä käytännön kokemus. Voimme olla kehityshankkeissa mukana ideointivaiheesta aina viimeiseen asfalttineliöön tai puistoalueeseen asti – ja todeta myös ajoissa, jos jokin ratkaisu ei meidän mielestämme ole toimiva”, Räikkönen toteaa.

Hiiletön huominen on lisähaaste

Räikkösen tavoin myös hankekehitysjohtaja Markus Salmela painottaa, että kehitysprojektit jo olemassa olevassa kaupunkirakenteessa ovat monimutkaisia palapelejä. Siksi niiden kokoamisessa tarvitaan monipuolista osaamista ja käytännön tuntumaa eri toteutusvaihtoehtojen toimivuudesta.

Jos esimerkiksi väyläviivat vedettiin takavuosina suoraan suunnittelupöydällä, on nyt selvitettävä entistä tarkemmin myös eri käyttäjäryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet. Oman lisähaasteen tuovat asumisen ja liikenteen tiukat hiilineutraaliustavoitteet.

”Liikkuminen on muuttumassa palveluksi. Esimerkiksi työmatkaa ei enää taiteta pelkästään yhdellä kulkuvälineellä, vaan siihen käytetään oman auton ohella entistä enemmän julkista liikennettä tai vaikkapa polkupyörää. Nämä luonnollisesti ohjaavat myös infrasuunnittelua”, Salmela tähdentää.

Lisänä on sähköistyvä liikenne, joka vaatii paitsi omia väyliä myös lataus- ja pysäköintipaikkoja sekä sähköinfraa. Näissäkin hankkeissa Destia on jo aktiivisesti mukana.

”Teemme esimerkiksi HSL:n kanssa tiivistä yhteistyötä sähköbussien latauspaikkojen toteutuksessa Helsingissä ja Vantaalla”, Salmela lisää.

Osaava infrakumppani on kasvun mahdollistaja

Destia on asiakkaiden parissa tuttu ja tunnustettu infrarakentamisen ja -suunnittelun sekä kunnossapidon osaaja. Räikkönen kuitenkin tähdentää yhtiön olevan paljon enemmän: toimivan kaupunki-infran suunnittelijana ja toteuttajana se on myös uuden kasvun mahdollistaja.

Olemassa olevaa kaupunkirakennetta voidaan tiivistää ja kehittää vaikkapa olemassa olevien liikenneväylien kattamisella, tunneleilla sekä pysäköintiratkaisuilla, jotka kaikki tuovat tilaa uudisrakentamiselle. Suurten rakennusprojektien kohdalla edessä on usein myös mittavia energiainfran muutoshankkeita, joihin niin ikään löytyy osaamista samalta luukulta.

Destia seuraakin aktiivisesti kaupunkiseuduilla vireillä olevia kaavahankkeita ja tarjoutuu tarvittaessa kehitys- ja asiantuntijakumppaniksi jo ideointivaiheessa.

”Etenkin erilaiset raideliikennehankkeet ovat selkeitä kasvun moottoreita ja tarjoavat monia mahdollisuuksia kaupunkikehitykselle. Hyvät yhteydet vetävät aina puoleensa uutta asutusta ja palveluja”, Räikkönen muistuttaa.

Muutamiksi esimerkeiksi vaativista kaupunkikohteista hän nostaa Helsingissä Hämeentien ja Kalasataman raitioteiden sekä Kaisantunnelin toteutukset. Lisäksi Destia on kumppanina muun muassa Herttoniemen metrokorttelin kehitysprojektissa.

”Tämä murtanee hieman sitä vanhaa mielikuvaa, että olisimme aktiivisia toimijoita vain maakunnissa”, Räikkönen toteaa.

Destia sosiaalisessa mediassa