Tiedotteet

Mittamies: Rauno Heikkilä

17.09.2015 09:30:00

Tietomallinnus yleistyy infran uudisrakennushankkeiden ohella korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa.

Tietomallinnus yleistyy infran uudisrakennushankkeiden ohella korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa.

Tierakenteet ja rakennusteknologia -tutkimusryhmän johtaja Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta uskoo, että rakentamisessa jo pitkään hyödynnettyjä tietomalleja tullaan jatkossa soveltamaan yhä monipuolisemmin myös infra-alalla. Digitaaliseen tietoon perustuvat urakoiden virtuaalimallit tuovat teollisen internetin työmaille. Nopeasti kehittyvä mobiili- ja sensoriteknologia luo mahdollisuuksia rikkaaseen tiedonjakoon ja uusien toimintatapojen kehittämiseen.

Via tapasi Rauno Heikkilän syksyllä 2015. Tässä hänen mietteitään infra-alan asioista:

"Tietojen mittaamisessa ja keräämisessä kolmiulotteisiin tietomalleihin on ollut erilaisia käytäntöjä. Nyt tietomallintamiseen on kehitetty yhteisiä standardeja, jotka helpottavat tietojen jakamista. Näin jo olemassaolevia tietomassoja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja välttyä esimerkiksi päällekkäiseltä tietojen keruulta. Se merkitsee huomattavia tuottavuusloikkia infra-alan hankkeisiin aina suunnitteluvaiheesta työmaiden käytäntöihin. Myös urakoiden ennakoitavuus paranee. Hyödyt ovat useiden kymmenien prosenttien tasoa. Tiedon laatu jalostuu."

"Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä tietomallintamisen hyödyntämisessä. Monet kansainväliset tutkijaryhmät vierailevat yliopistossamme ja ovat innostuneita vireillä olevista hankkeista."

"Kaupallisessa teollisuusmarkkinassa väyläruoppauksiin erikoistunut Boskalis Terramare Oy on kehittänyt ruoppauksen tietomallipohjaisia automaatioratkaisuja, joilla se on onnistunut pääsemään myös kansainvälisille markkinoille. Uskon, että paketoimalla fiksusti tietomallintamisen teknologia ja osaaminen myös maarakentamisen alueella olisi mahdollisuuksia vastaavaan maailmanvalloitukseen."

”Visioin mielessäni jo aikaa, jolloin väyläverkoston kuntoa ja ylläpitoa seurataan hyvinkin tarkasti.”

"Olemme Oulun yliopistossa tehneet pitkään yhteistyötä Destian kanssa. Destian näkökulmasta tietomallintaminen on jo nyt, ja tulee olemaan tärkeä tekijä esimerkiksi tie- ja rautatierakentamisen uusissa hankkeissa. Kilpailussa pärjää, kun seuraa ketterästi automaation ja teknologian tuoreimpia innovaatioita ja omaksuu niistä toimintatapojaan edistäviä ratkaisuja."

"Teollinen internet on jo vahvasti läsnä infra-alalla. 3D-mallintamista hyödynnetään suunnittelussa, ja koneautomaatio edistää työkoneiden tehokkainta käyttöä sekä materiaalivirtoja."

"Uskon nopeasti kehittyvän mobiili- ja sensoriteknologian sekä pilvipalveluiden yleistymisen mullistavan infra-alan toimintatapoja lähivuosina. Suurin ratkottava kysymys on tietysti, miten saatavilla oleva tieto on mahdollisimman avoimesti eri osapuolten käytettävissä. Aiomme tutkia muun muassa näitä asioita avoimessa kansallisessa ja kansainvälisessä Hilla-tutkimushankekokonaisuudessa, jossa yhdistyvät langattoman ICT:n, liikenteen, terveyden ja hyvinvoinnin sekä teollisuuden rajapinnat."

Kuka?

DI Oulun yliopistosta 1991, TkT 1996. Aloitti Partek Concrete Oy:n kehitys­osastolla, mistä siirtyi opto­elektroniikkaan erikoistuneeseen Prometrics Oy:hyn 1992. Väitöskirjan valmistuttua aloitti akateemisen uran Oulun yliopistossa yliassistenttina 1995, sen jälkeen projekti­tutkija ja yliopisto­tutkija 2001–2015, minkä jälkeen on toiminut Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan konetekniikan koulutusohjelman professorina.


< Palaa takaisin