Viestinnän yhteystiedot

Ota yhteyttä Destian viestintään lähettämällä sähköpostia tiedotus(at)destia.fi.  

Talvi haastaa ratojen kunnossapidon

ke 12. tammikuuta 2022 09.38.00

Talvi on ehtinyt jo pitkälle ja lumikerros on saatu maahan ympäri Suomea. Myös junaliikenteelle ja erityisesti ratojen kunnossapitäjälle talvi on jälleen tuonut omat erityiset olosuhteensa, joissa nopea reagointi on toisinaan tarpeen. Talvikauteen on kuitenkin valmistauduttu jo kuukausia sitten; radan kunnossapito on varmistanut riittävästi resursseja tuleviin lumitöihin, luonut lumitiloja ja merkannut aurausesteitä. Lisäksi esimerkiksi syksyllä 2021 alkaneessa kunnossapitoalue 7:n urakassa eli Karjalan radalla kunnossapitäjälle kuuluu myös vaihdelämmitysten toimintakunnon varmistaminen.

Ratojen kunnossapito on ympärivuotista ja tilanteen mukaan määräytyvää työtä, jolla varmistetaan toimiva ja turvallinen junaliikenne kaikkialla Suomessa.

”Pyrimme aina ennakoimaan mahdollisimman pitkälle, jolloin ongelmia ei pääse syntymään. Talviaikaan esimerkiksi lumisateisiin varaudutaan mahdollisimman hyvin ennalta ja vaihteita sekä raiteita lähdetään puhdistamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun lunta on satanut kunnossapitourakan sopimuksessa asetetun tavoitemäärän verran. Työnjohdon tehtävä on tuntea oma alueensa, jolloin arviointia pystytään tekemään ja ennakointi toimii ”, kertoo Destian Ratapalveluiden työpäällikkö Henri Kosonen.

Suomen rataverkostoa pidetään liikennöintikelpoisena vuoden jokaisena päivänä. Vaihtelevissa ja toisinaan haastavissakin olosuhteissa tämä vaatii kausitöiden lisäksi jatkuvaa kunnossapitoa; tarkastuksia, viankorjauksia ja määräaikaishuoltoja. Toimenpiteillä varmistetaan rataverkon alkuperäisen kunnon säilyminen.

Destia on Suomen merkittävimpiä ratojen kunnossapitäjiä. Keväällä 2022 lähes puolet koko Suomen ratakilometreistä, noin 3000 kilometriä, on Destian kunnossapitämää, pitäen sisällään muun muassa koko Itä-Suomen ja valtaosan Länsi-Suomen rataosuuksista. Kahdestatoista Suomen kunnossapitoalueesta viisi on keväästä 2022 alkaen Destian urakoimia.

                                             

Kunnossapitoa ohjaavat rutiinitehtävät sekä erityispiirteet

Ratojen kunnossapitoa tehdään erikseen päällysrakenteelle sekä alusrakenteille, tasoristeyksille, silloille, liikenteenohjaus- ja turvalaitteille sekä rataa ympäröiville maa-alueille. Korjaustoimenpiteiden tarve tunnistetaan radan kunnon säännöllisessä seurannassa, määräaikaishuolloissa ja tarkastuksissa. Toisinaan esimerkiksi kuluneita kaarikiskoja vaihdetaan, vaihteiden osia uusitaan tai ratapölkkyjä vaihdetaan.

Lisäksi kunnossapitoon sisältyy radan tukemistyöt, jotka suoritetaan viisivuotisen kunnossapitosopimuksen aikana tyypillisesti kertaalleen kaikille alueille. Tukemistöitä Destialla hoitaa esimerkiksi Ukko. Kunnossapitäjän vastuulla on myös urakan aikainen varallaolo sekä viankorjaus. Hyväkuntoisilla ratayhteyksillä ja turvalaitteilla turvataan sekä itse junaliikenne että ratatyöt.

Vaikka ratojen kunnossapitoon sisältyy paljon hyvin rutiininomaisia työtehtäviä, on eri kunnossapitoalueilla myös omia yksilöllisiä ominaisuuksiaan, jotka tulee työn suunnittelussa ja toteutuksessa ottaa huomioon. Maanlaajuisesti esimerkiksi sääolot voivat vaihdella rajustikin, minkä lisäksi eri alueilla rataosuuksia hyödynnetään eri tavoin. Toisinaan ratayhteyksien varressa myös erilaiset rakennushankkeet vaativat kunnossapitäjiltä erityishuomiota.

Karjalan radan kunnossapidon haasteena kansainvälisen kaluston erilainen pyöräprofiili

Esimerkiksi Destialle kuuluva kunnossapitoalue 7, eli Karjalan rata, sisältää kolme rajanylityspaikkaa Suomen ja Venäjän välillä. Karjalan radalla kulkee myös Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivä Allegro. Kansainvälinen juna pysyi pitkään koronapandemian vuoksi varikolla, mutta liikennöinti käynnistyi uudelleen joulukuussa 2021. Poikkeuksellinen liikenne tuo mukanaan omia erityispiirteitään ratarakenteiden kunnossapitoon.

”Kalusto ja esimerkiksi sen pyöräprofiili on erilaista Suomessa ja Venäjällä, mikä aiheuttaa toisinaan haasteita radan kestävyyden kannalta. Reiteillä on myös hyvin vilkasliikenteisiä alueita, mikä ennestään tietysti nopeuttaa radan kulumista, mikä tulee huomioida, kun kunnossapitoa suunnitellaan ja toteutetaan”, Kosonen kertoo.

Ultraääni havaitsee sen, mitä paljas silmä ei näe

Ratojen kulumista ja mahdollisia vaurioita seurataan vuosittain kävelytarkastuksilla, minkä lisäksi Destia hyödyntää seurannassa myös ultraääniteknologiaa. Radan geometriasta ja liikenteestä riippuen kiskoja vaihdetaan etenkin kaarteissa; eniten kuluvissa ulkokaarissa vaihtotarve voi tulla jopa muutaman vuoden välein, kun taas suorilla osuuksilla kiskot kestävät paljon pidempään, kun junakaluston pyörän laippa ei ole kosketuksessa kiskoon kuten kaaressa.

Ultraääniteknologian avulla pystytään tutkimaan raiteiden pintaan syntyneiden rikkojen lisäksi kiskon sisäisiä vaurioita, joita ei kävelytarkastuksissa ole mahdollista paljaalla silmällä huomata. Kaikki kunnossapitoalueisiin kuuluvat pääraiteet tarkastetaan vuosittain, minkä lisäksi ultraääntä hyödynnetään esimerkiksi kiskojen vaihtojen ja hitsauksen yhteydessä, jotta lopullinen työn laatu pystytään varmistamaan.

Jotta ratakiskot kestäisivät käyttöä vielä nykyistä pidempään, on ultraäänitarkastuksiin sekä esimerkiksi ratojen hitsauksen laatuun alettu kiinnittää enenevissä määrin huomiota. Vuonna 2019 Väylävirasto asetti vaatimuksen hitsauksen ISO 3834-2 mukaiselle laatujärjestelmälle, jonka tuli olla sertifioituna vuoden 2022 alkuun mennessä. Myös ultraäänilaitteistolle on asetettu Väyläviraston toimesta uusia tavoitteita ja vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan tarkastustoiminnan entistäkin parempi laatu.

”Olemme tehneet Väyläviraston kanssa tiivistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi omalta osaltamme, ja joulukuussa 2021 Destian Ratapalvelut saikin vaatimusten mukaisen hitsauksen laatujärjestelmäsertifikaatin. Olemme myös tehneet ultraäänilaitteistoihin laadittujen tavoitteiden mukaisia kehitystoimia ja investointeja”, Kosonen sanoo.

Destia sosiaalisessa mediassa