Luostarinkylä, Rauma

to 17. syyskuuta 2015 09.56.00

Destia hyödyntää eritasoliittymän työmaalla tehokkaasti tietomalleja ja automaatiota.

Valtatie 8:n vieressä, Raumalta vähän Porin suuntaan, kaivinkone operoi isossa vesilammikossa. Luja, kokoonpuristumaton maa lähestyy kauhallinen kerrallaan. Kaivinkoneen viereen peruuttaa kuorma-auto, joka kippaa poistetun savivellin tilalle järeää louhetta.

Tekeillä on Luostarinkylän eritasoliittymä. Sen rakennuttajia ovat Liikennevirasto ja Rauman kaupunki. Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi sillat, jotka ylittävät valtatie 8:n, valtatie 12:n, rautatien sekä raakavesikanavan.

– Eritasoliittymä palvelee tänne kaavoitettua Lakarin teollisuus- ja logistiikka-aluetta. Toisaalta se yhdistää Rauman koillisväylän ja pohjoiskehän ja hyödyttää siten yleisemminkin kaupungin liikennettä, Liikenneviraston projektipäällikkö Kari Partiainen kertoo.

Hankkeen budjetti on 12 miljoonaa euroa. Rauman kaupungilta tulee summasta puolet ja Liikennevirastolta neljännes. Rauman työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosina muun muassa telakan lopetuksen takia, joten neljännes rahoituksesta on ely-keskuksen koordinoimaa äkillisen rakennemuutoksen tukea eli ÄRM-tukea.

Destia vastaa urakkasopimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Rakennussopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2015, ja työt päästiin aloittamaan lähes saman tien. Eritasoliittymän on arvioitu valmistuvan marraskuussa 2016.

– Työtä nopeuttaa se, että – toisin kuin muut urakoitsijat – Destia voi hoitaa myös lopullisen rakennussuunnittelun, Partiainen kertoo.

Hän huomauttaa, että hankkeessa oli hieman aikataulupaineita: ÄRM:n rahoituspäätöksessä kun edellytettiin, että työt saadaan käyntiin tämän vuoden puolella.

Destian työpäällikkö Eetu Väisänen puolestaan kertoo, että oma suunnittelija tuntee esimerkiksi yrityksen konekannan ja osaa valita jo tarjousvaiheessa sille sopivat työtavat ja –järjestykset.

– Omalta suunnittelijalta on myös aina helppo kysyä neuvoa ja selventää pieneltäkin tuntuvia yksityiskohtia, hän muistuttaa.

Kaivinkoneen viereen lampareelle on peruuttanut jälleen uusi kuorma-auto. Vähän matkan päässä kaksi muuta kaivinkonetta, dumpperi ja kuorma-auto kokoavat louheesta isoa pengertä siihen kohtaan, mistä silta tulee aikanaan ylittämään kasitien.

Suunnittelun projektipäällikkö Timo Kinnari Destialta kertoo, että päällisin puolin kyse on melko tavanomaisesta tien ja sillan rakentamisesta: esimerkiksi maastossa ei ole mitään poikkeuksellista.

– Raakavesikanavan suojaksi ojiin on tulossa sulkuventtiileillä varustettuja kaivoja. Näillä voidaan mahdollisissa tien onnettomuustilanteissa estää bensiinin ja öljyn pääsy veteen. Kaupungin maille on suunniteltu myös väliaikaista laskeutusallasta, joka suojaa raakavettä huleveden kiinteiltä aineilta, Kinnari kertoo.

Mutta se työmaan varsinainen juju. se on tietomallipohjainen suunnittelu ja rakentaminen.

– Destia on tietomallipohjaisen rakentamisen edelläkävijöitä. Tämä työmaa on pilotti, jolla toteutusmetodi on viety pidemmälle kuin missään Suomessa. Keräämme kokemuksia jatkoakin ajatellen, Kinnari kertoo.

Tietomallipohjaisessa suunnittelussa käytössä on kolmiulotteinen suunnittelujärjestelmä, jolla tuotetaan niin sanottua jatkuvaa mallia. Sitä voidaan tarkastella tai siitä voidaan tehdään leikkauspiirustus mistä vain halutaan. Malli täydentyy koko ajan suunnittelun edetessä.

– Kolmiulotteisessa mallissa vaikkapa tie korkeuksineen ja kaltevuuksineen on suoraan maastomallin päällä. Valaistussuunnittelija voi sijoittaa siihen sitten valaisinpylväät ja jalustat, juuri eksaktiin paikkaan, myös korkeuden osalta. Tämän jälkeen vaikkapa ympäristösuunnittelija voi sijoittaa malliin tarkasti puut ja pensaat, Kinnari kuvailee.

Hänen mukaansa tietomallipohjainen suunnittelu nopeuttaa suunnittelun läpivientiä.

– Suunnittelua ei viedä eteenpäin ja hyväksytetä perinteiseen tapaan papereiden avulla. Kuvien tuottaminen jää minimiin. Voimme lähettää kolmiulotteisena mallina myös vaikkapa siltasuunnitelman tilaajan tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi.

Rauman työmaalla ei siis juurikaan näy perinteisiä karttoja ja piirustuksia. Mutta missään ei näy myöskään mittatikkuja eikä mittamiehiä. Miksi ei?

Destian mittauspäällikkö, automaatio-operaattori Petteri Palviainen kertoo, että kaikissa maata muokkaavissa työkoneissa on työkoneen ohjausjärjestelmä, joka hyödyntää rakennussuunnitelmaa.

– Koneet vastaanottavat koko ajan myös satelliittien välittämää paikka- ja korkeustietoa, jonka työmaan tukiaseman oma korjaussignaali hioo vielä sentin tarkkuudella.

Työkoneet ovat myös itsessään liikkuvia mittatikkuja. Esimerkiksi kaivinkoneessa sentintarkka paikannus on tuotu koneen kauhaan.

– Kuskin ei tarvitse enää poistua muutaman minuutin välein koneen hytistä tarkistamaan korkeuksia. Tämä tietenkin nopeuttaa työskentelyä ja parantaa osaltaan myös työturvallisuutta, kun vaikkapa massanvaihdon yhteydessä kenenkään ei tarvitse mennä roikkumaan vettä täynnä olevan kaivannon reunalle.

Kuin demonstroidakseen asiaa yksi kaivinkone nostaa tyhjän kauhansa kevyesti penkereen päälle.

– Se mittaa pinnan korkeutta, Palviainen huomauttaa.

Työmaapäällikkö Jarmo Laihon mukaan olennaista on, että järjestelmässä pystytään nyt myös hyödyntämään mittaustietoa aikaisempaa tehokkaammin.

Kun kuski saa jonkin kohteen valmiiksi, hän tekee toteumamittauksen siitä, kuinka syvälle on todellisuudessa menty. Kaikki mittaustieto välitetään automaattisesti pilvipohjaiseen järjestelmään. Tuloksia voivat tarkastella niin rakentaja, suunnittelija kuin halutessaan työn tilaajakin.

– Rakentamisen edetessä rakennussuunnitelmia joudutaan aina tarkentamaan. Mutta näin kaikilla on koko ajan tiedossa reaaliaikainen tilanne. Tämä auttaa laadunvarmistuksessa, Jarmo Laiho sanoo.
Heinäkuun 27. päivään mennessä koneet olivat mitanneet 4376 toteumaa.

– On aina parempi, että mittauksia on paljon kuin että niitä olisi vähän. Tällaisia toteumamittauksia ei ole tehty vielä millään työmaalla Suomessa tässä laajuudessa, Palviainen huomauttaa.

Se, että rakentamisen toteumat ­tallentuvat automaattisesti järjestelmään, on tärkeää myös kohteen ylläpidon ja mahdollisten tulevien rakennusprojektien kannalta.

– Järjestelmän avulla saadaan takuuvarma tieto siitä, missä vaikkapa jokin vesijohto tai kaapeli sijaitsee. Jos järjestelmä ei päivittyisi automaattisesti, meillä ei koskaan olisi ihan täyttä varmuutta siitä, että kaikki muutokset on varmasti kirjattu siihen, Eetu Väisänen huomauttaa.

Vanhan vitsin mukaan vesijohto voi löytyä maastosta mistä tahansa – paitsi siitä, mihin se on kartassa merkattu. Tarkka mittaustieto tuokin myös materiaalisäästöjä:

– Säästöjä syntyy, kun vaikkapa louhetta pystytään lisäämään juuri oikea määrä eikä sitä panna varmuuden vuoksi vähän ylimääräistä, mittauspäällikkö Petteri Palviainen toteaa.

Rauman luostarinkylän työmaalla kokemukset tietomallin, satelliittipaikannuksen ja automaation hyödyntämisestä ovat olleet hyviä.

– Ongelmallisia ovat olleet vain pari pientä katvealuetta, joilla satelliitit eivät näy koneella. Siellä mennään sitten vanhaan malliin, Palviainen kertoo.

Mutta muuttuvatko tienrakentajat siis nörteiksi? Hoitavatko automaatio ja koneet tulevaisuudessa sen perinteisen tienrakennustyön – jolloin lapiot voidaankin sitten takoa tietokoneen hiiriksi?

– Hyvin vaikea kuvitella, että robotit pystyisivät koskaan kokonaan korvaamaan vaikkapa kaivinkonekuskia. Maanrakennustyössä kun on niin valtavasti myös muuttuvia tekijöitä, esimerkiksi erilaisia vaihtuvia tilanteita, maastoja ja maa-aineksia, joihin ihminen joutuu reagoimaan, Väisänen miettii.

– Tällä työmaalla taitaa olla tällä hetkellä vain yksi nörtti, eli meikäläinen. Suojavaatteitakin pidän lähinnä vain hämäyksen vuoksi, Palviainen vinkkaa silmää ja naurahtaa.

Liikenneviraston projektipäällikkö Kari Partiaisen mielestä automaatio on hyvä apuväline, joka auttaa tehostamaan työtä ja minimoimaan virheiden mahdollisuuden.

– On niin työn tilaajan kuin urakoitsijankin etu, että tulee kerralla valmista. Se on järkevää myös kansantalouden vinkkelistä, hän korostaa.

Destia sosiaalisessa mediassa