Viestinnän yhteystiedot

Ota yhteyttä Destian viestintään lähettämällä sähköpostia tiedotus(at)destia.fi.  

Kaisantunneli on haastava infraosaamisen taidonnäyte

ke 2. kesäkuuta 2021 08.00.00

Helsingin päärautatieasema on yksi Suomen vilkkaimpia paikkoja. Ihmisvilinän, junaliikenteen ja arkisen kaupunkielämän keskellä rakennetaan kuitenkin myös uutta. Ratapihan raiteet alittava Kaisantunneli valmistuu Destian urakoimana syksyllä 2023.

Pituus 220 metriä, leveys kahdeksan metriä ja korkeus kolme metriä.

Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden käyttöön tulevan Kaisantunnelin strategisissa mitoissa ei sinällään ole mitään ihmeellistä, mutta rakennuspaikka on yksi Suomen haastavimmista. Töitä näet tehdään Helsingin ydinkeskustassa ja rautatieaseman normaalin arkiruuhkan keskellä.

Koronakuukaudet ovat hieman hiljentäneet asemanseutua, mutta haasteita ja huomioitavaa on silti ollut riittämiin, kertoo Kaisantunnelin projektijohtaja Juha Viitala Destiasta.

”Rakennustyöt on aikataulutettava niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa alueella liikkuville, siellä asioiville ja junaliikenteelle. Esimerkiksi yksi lyhyt sähkökatko tai väärä informaatio voi tuottaa monenlaista harmia pitkäksi aikaa – pahimmillaan se voi sotkea koko raideliikenteen”, Viitala kertoo.

Vaikka kyse on tunnelista, rakennetaan Kaisantunneli avoleikkauksena, joka saa lopuksi päälleen katon. Työt etenevät ratapihan länsi- ja itäreunoilla 2-3 kiskoparia kerrallaan, kunnes työmaat aikanaan kohtaavat toisensa.

”Käytännössä nuo kiskoparit lyhennetään työmaan louhintatöiden ajaksi. Kun maanrakennus ja louhintatyöt ovat saatu kyseiseltä kohdalta valmiiksi, rakennetaan saman verran myös uutta tunnelia. Sen jälkeen lyhennetyt kiskot palautetaan ennalleen ja siirrytään eteenpäin seuraavien kiskoparien kohdalle”, Viitala selvittää.

Selvitettävänä sadan vuoden salaisuudet

Kaisantunneli on vaatinut työpäällikön mukaan todella huolellista ja millintarkkaa ennakkosuunnittelua. Junaliikenteen lisäksi mietittävänä ovat olleet muun muassa työmaan vieressä olevan hotellin perustukset, maan alle viimeisten runsaan sadan vuoden aikana piilotettu infrastruktuuri, valtava kaapeliviidakko sekä esimerkiksi aseman sisäpihan lasikatto ja sen tärinänsietokyky.

”Tutkittavia dokumentteja ja ennakkoon selvitettäviä asioita on tosiaan ollut riittämiin. Eikä kaikista alueella vuosikymmenten saatossa tehdyistä rakennustöistä edes löydy tietoa. Ne kirkastuvat kunnolla vasta töiden edetessä, kun pääsemme maan alle”, Viitala toteaa.

Varsinaiset louhintatyöt käynnistyivät toukokuun alkupuolella ja työmaalta irtoaa louhetta 10 0000 kuutiometriä.

”Tarkasti mitoitettujen räjäytysten ja irtiporauksen lisäksi louhintatöissä on pitänyt miettiä myös logistiikka todella tarkasti. Aikataulut ja aikaikkunat eri työvaiheille ovat todella tiukat”, työpäällikkö kertoo.

Työmaalla työskentelee päivittäin runsaat 40 henkilöä ja perehdytettyjä on jo yli 90. Pelkästään liikenteenohjaamisen ja alueella liikkuvien opastamiseen tarvitaan joka päivä kymmenkunta käsiparia.

”Olemme olleet mukana monissa vaativissa louhintakohteissa, mutta Kaisantunneli on sijaintinsa puolesta vielä haastavampi. Toisaalta tämä on myös nykytrendi – infratyökohteet ovat entistä useammin taajamissa ja kaupunkikeskustoissa. Kun tilaa on vähän, on mentävä maan alle. Samalla tietysti korostuu osaavan ja kokeneen kumppanin merkitys”, Viitala toteaa.

Monipuolista ja vahvaa louhintaosaamista

Helsingin ydinkeskustan ohella Destialla on käynnissä mittavia louhintatöitä mm. Espoon Tiistilässä, Hämeenkyrössä sekä Akaalla, jonne rakennetaan uutta raakapuuterminaalia.

Työkokemusta ja referenssejä on tässä kohtaa sananmukaisesti kilometrikaupalla, sillä merkittävä osa Suomeen vuosikymmenten saatossa rakennetuista maantieväylistä sekä maantie- ja rautatietunneleista on Destian toteuttamia. Yhtiö oli mukana myös Länsimetron rakentamisessa.

”Avolouhintaa on ollut useissa haastavissa kohteissa aikaisemminkin ja olemme tehneet muun muassa Kalasataman ja Siltasairaalan louhinnat Helsingissä. Kuopiossa Destia louhi Kuopion yliopistollisen sairaalan sisäpihalla tietä uudelle sydänsairaalalle. Yksi viime vuoden isoimmista työmaista oli Mussalon satamassa, jossa louhittiin yli 300 000 kuutiota kalliota ja pengerrettiin mereen noin 170 000 kuutiota, jotta satamaan saatiin lisää tilaa teollisuuden tarpeisiin”, Viitala listaa.

Tyypillisiä työkohteita ovat uudiskohteiden ja väylähankkeiden lisäksi erilaisten maanalaisten tilojen lujitus- ja tiivistystyöt – eli seinämien ja kattojen pulttaukset, verkotukset ja ruiskutukset, jotta tunnelia on turvallista käyttää – sekä vanhojen kalliotilojen kunnostukset ja käyttötarkoituksen muutokset. Asiakaskuntaan kuuluu myös kaivosteollisuutta. Lisäksi Destia myy ja toimittaa louhimaansa kiviainesta rakentajien tarpeisiin.

”Tänä päivänä korostuvat selkeästi myös ympäristöarvot ja kierrätys. Mahdollisimman iso osa louhittavasta kiviaineksesta pyritään hyödyntämään paikan päällä ja varsinkin väylätyömailla haetaan niin sanottua massatasapainoa jo suunnitteluvaiheessa, Viitala selvittää.

Työmailla panostetaan myös pölynhallintaan ja 3D-teknologia tekee sekin tuloaan. Parhaillaan käytössä on poravaunujen ohjausjärjestelmä, jonka avulla porausreiät näkyvät suoraan Infrakit-sovelluksessa.

”Näin työn tilaajakin voi seurata louhintatöiden etenemistä reaaliajassa”, Viitala lisää.

Destia sosiaalisessa mediassa