Vastuullinen kesäduuni

Blogi: Digitaalinen infra-ala, mitä se on?

05.04.2017 08:00:00

 

Infra-alaa on pidetty low-tech-toimialana, mutta merkittävää muutosta on kuitenkin tapahtunut. Työkoneautomaation teknologia kehittyi 2000-luvulla, minkä ansiosta perinteinen maarakentamisen tuotantotapa siirtyi digitaalisesta kolmiulotteisesta mallista toteutukseen – ennen kuin digitalisaatiosta osattiin edes puhua. Harppaus 2010 -luvulla pohjautuu pitkälti kuluttaja- ja pilvipalveluteknologian kehitykseen ja niitä hyödyntäviin infra-alan sovelluksiin; käsittelemme mobiililaitteilla infran tietomalleja ja seuraamme tuotantoa reaaliaikaisesti. Vuonna 2016 Destialla olikin käynnissä yli 50 mallipohjaisesti toteutettavaa rakennusprojektia, ja suurissa infrahankkeissa mallipohjaista tuotantoautomaatiota käytettiin täydellä kattavuudella. Olemmekin alan digitalisoitumisen kärkijoukossa.

Destia on alan edelläkävijä tietomallipohjaisessa tuotannossa, jossa suunnittelijoiden tuottamat väylämallit ja maarakenteiden digitaaliset suunnitelmat viedään tuotantoon työkoneautomaation avulla. Työkoneissa on tarkennettu satelliittipaikannus ja ohjausjärjestelmä, joiden avulla työkoneen kuljettaja voi kolmiulotteista aineistoa hyödyntäen rakentaa erittäin tarkasti. Tuotantotapa lisää tehoa, parantaa laatua ja pienentää materiaalihukkaa. Tietomalliaineisto hallitaan ja jaetaan pilvipalvelun kautta, josta työnjohto sekä myös asiakkaat pääsevät tarkastelemaan malleja ja pysyvät siten ajan tasalla hankkeiden etenemisestä. Esimerkiksi viime vuoden lopulla valmistunut, Destian toimesta suunniteltu ja toteutettu Vt 8 Luostarinkylän kohdan ST-hanke oli edelläkävijä tietomallipohjaisen rakentamisen suhteen. Projektilla koko tietomallipohjainen prosessi oli viety pidemmälle kuin missään aiemmin Suomessa, sisältäen pilotoinnit mallipohjaisesta suunnitelmien tarkastusmenettelystä sekä digitaalisesta luovutusaineistosta. Digitaalinen luovutusaineisto korvaa perinteisen projektin päättyessä tehtävän laatudokumentointitavan ja mahdollistaa jatkossa aineiston hyödyntämisen mallipohjaisissa järjestelmissä. Liikennevirasto onkin nyt julkaissut pilotoinnin pohjalta uutta ohjeistusta alan yhteiseen käyttöön.

Infra-ala on siis itse asiassa hyvin innokas hyödyntämään digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia ja yksittäisiä kehityshyppyjä voidaan toteuttaa ketterästi. Esimerkiksi pelimaailmasta tuttujen virtuaalilasien hyödyntäminen on antanut aivan uuden ulottuvuuden rakennuskohteiden hahmottamisessa tietomallin avulla. Esimerkiksi Destialla parhaillaan työn alla oleva, mittava Laitaatsalmen siltahanke avautuu uudella tavalla kolmiulotteisessa virtuaalitodellisuudessa, kun sillalla ja sen ympäristössä voi ”kävellä tai lentää”, ja tutustua tulevaan rakennettuun ympäristöön jo etukäteen. Lasien käyttäjä voi vaikka kurottaa päänsä pilarin sisään ja tutkia raudoituksia ominaisuustietoineen - eli nyt ollaan todella asian ytimessä. Tulevaisuudessa voikin olla, että virtuaalilasit kuuluvat työmaan vakiovarusteisiin samoin kuin tablettitietokoneet ja ketterät mobiilisovellukset, joiden avulla hoidetaan mm. työturvallisuuteen ja laaduntarkkailuun liittyvä tiedonkeruu ja raportointi.

Mielikuvat infra-alasta jähmeänä ja hitaana kehittyjänä joutavat siis romukoppaan. Perusta uudenlaiselle, digitaaliselle infra-alalle on nyt luotu, tulevaisuus näyttää, minne kehitys oikein johtaakaan.

Pasi Nurminen
Johtaja, T&K