Selaa artikkeleita:

 

Palvelut

 

Kantatie 51 Kirkkonummelta Kivenlahteen parannettiin moottoritieksi

Avaa tarkemmat tiedot

Destian yksi viime vuosien merkittävimmistä hankkeista, kantatie 51:n parannushanke, valmistui vuoden 2013 lopussa. Espoon Kivenlahden ja Kirkkonummen välinen osuus parannettiin vuosina 2009–2013 moottoritieksi 10,2 kilometrin osuudelta. Tielle rakennettiin kolme uutta eritasoliittymää ja 10 uutta siltaa sekä kunnostettiin Kehä III:n eritasoliittymä.

Kantatie 51:n hanke toteutettiin suunnittelu, toteutus ja ylläpito -hankkeena (STY-hanke). Destia suunnitteli ja toteutti parannushankkeen sekä vastaa päällysteiden, tierakenteiden ja siltarakenteiden ylläpidosta 15 vuoden ajan tien valmistumisesta. Tien muuttamista moottoritieksi oli odotettu pitkään. Kantatie 51 oli aiemmin pääkaupunkiseudun vilkkain kaksikaistainen tie, jolla sattui tien huonon kunnon, useiden eritasoliittymien sekä suurten liikennemäärien vuoksi paljon henkilövahinkoja aiheuttaneita onnettomuuksia. Leveämpi, kaksikaistainen tie sekä uudet eritasoliittymät ja sillat vähentävät ruuhkia sujuvoittaen ja nopeuttaen matkaa sekä helpottavat liikennevirtaan liittymistä parantaen liikenneturvallisuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien on arvioitu parannusten myötä vähenevän noin puolella Kirkkonummen ja Espoon välillä.

Meluhaitat pienemmiksi

Suuri liikennemäärä kantatiellä on aiheuttanut koko tien olemassaoloajan meluhaittoja sen varrella asuville, sillä väylällä ei aiemmin ollut melusuojauksia. Osana parannushanketta rakennettiin meluesteitä 3,3 kilometrin ja melukaiteita 1,1 kilometrin matkalle Tolsan eritasoliittymän alueella, Jorvaksen ja Kehä III:n liittymien väliin ja Espoonlahden alueella.

Lähialueet hyötyivät myös pääväylän parannuksen yhteydessä tehdyistä rinnakkaisen tieverkon ja yksityistiejärjestelyjen täydennyksestä. Kantatie 51:n pientareet poistettiin kevyen liikenteen käytöstä kaikkien tielläliikkujien turvallisuuden takaamiseksi. Jorvaksen ja Inkilän sekä Sarvvikin ja Kivenlahden välille rakennettiin uudet kevyen liikenteen väylät.


Kokkola–Ylivieska-ratahanke etenee Pohjanmaalla

Avaa tarkemmat tiedot

Destia toteuttaa Kokkola-Ylivieska-ratahankkeen keskimmäisen urakan suunnittele- ja toteuta -hankintamallilla. Urakassa peruskorjataan vanhaa ja rakennetaan uutta rataa 30 kilometrin matkalta. Vanhan radan viereen rakennetaan uusi rata, minne junaliikenne siirretään. Sen jälkeen vanha rata kunnostetaan.

Destian urakkaan sisältyvät Riippaan ja Eskolaan rakennettavat uudet liikennepaikat sekä Kannuksen uusi henkilöliikennelaituri ja pysäköintialue. Kaksoisraiteen tuleminen edellyttää myös Riippa-Eskola-osuuden välillä sijaitsevien kahdeksan tasoristeyksen poistamista ja niiden korvaamista yli- ja alikulkusilloilla sekä tiejärjestelyillä. Lisäksi urakka-alueella rakennetaan huolto- ja yksityisteitä noin 40 kilometriä. Sähköistysjärjestelmä muutetaan kaksoisraiteen vaatimusten mukaiseksi.

Korjattavia siltoja hankkeessa on vain yksi, mutta uusia rakennetaan yhteensä 22 kappaletta. Osa silloista on niin sanottuja tunkattavia siltoja, joiden kohdalla käytetään samoja työmenetelmiä kuin esimerkiksi Destian toteuttamassa Helsingin Kalasataman metrosillan siirrossa. Urakkaan kuuluu myös vesistösiltojen rakentamista. Niistä pisin tulee ylittämään Kannuksessa tulva-aikana vuolaana virtaavan Lestijoen.

Kaksoisraideosuus Kokkolasta Ylivieskaan rakennetaan kolmessa osassa ja se valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2017 puoliväliin mennessä. Destian urakoima osuus Riipasta Eskolaan valmistuu marraskuussa 2016.


Ruukin tehdasalue Raahessa aina kunnossa

Avaa tarkemmat tiedot

Destia kunnossapitää Ruukin 530 hehtaarin suuruisen tehdasalueen teitä, kevyen liikenteen väyliä, pihoja ja viheralueita Raahessa. Kunnossapidon erityishaasteena ovat tehdasalueen rautatiekiskot. Destian vastuulla ovat tasoristeykset.

Tehdasalueen turvallisuus on tärkeä asia. Esimerkiksi talvikunnossapidon laatuvaatimukset määritellään niin, että tehdasalueella on pystyttävä liikkumaan turvallisesti kaikkina aikoina, eikä tuotannossa saa tulla viivytyksiä liukkauden vuoksi. Hiekoitusmursketta kuluu paljon suhteessa alueen kokoon, koska tehdasympäristössä ei voida käyttää suolaa pitämään väylät sulina.

Hiekoitushiekat ja pölyt poistetaan keväällä huolellisesti lakaisu- ja pesuriautoilla. Kesällä keskeinen tehtävä on pölyntorjunta.

Tehdasalueen sijainti aivan Perämeren rannalla luo kunnossapitoon oman vaikeuskertoimensa, sillä sääolot ovat vaihtelevan merelliset. Alueen toisella laidalla saattaa sataa lunta, kun toisella puolella siitä ei ole tietoa. Joinakin päivinä taas mereltä pukkaa sumua, joka maan päällä laskeutuu alas lumihiutaleina. Kosteutta ilmaan tuo myös valssaamon vesilaitos, josta vesi laskeutuu pisaroina lähialueen kulkuväylille. Se aiheuttaa liukkautta pakkasella. Kaikki nämä tilanteet on osattava ennakoida ja varautua kunnostustoimenpiteisiin oikea-aikaisesti.

Ruukin ja Destian yhteistyö tehdasalueen ulkoalueiden kunnossapidossa alkoi vuonna 2002 Destian voittaessa ensimmäisen kerran kunnossapidon urakkakilpailun. Nykyinen urakka kestää vuoteen 2015 saakka. Viime vuosina Destia on toteuttanut alueella myös useita rakennushankkeita maarakentamisesta vaativiin betonirakenteisiin.


Länsimetron rakennusurakka välillä Keilaniemi-Lauttasaari

Avaa tarkemmat tiedot

Pääkaupunkiseudun metroliikenne laajenee länteen ja Destia on rakennustöissä vahvasti mukana. Destia urakoi tunneliosuutta välille Keilaniemi–Lauttasaari. Urakka sisältää metrotunnelin rakennustekniset työt noin neljän kilometrin matkalta. Lisäksi urakkaan kuuluu viiden pystykuilun paikallavalurakenteet ja elementtiasennukset maanpäällisine rakennuksineen.

Urakkaan kuuluvat viisi pystykuilua huolto- ja hätätilanteita varten kohoavat tunnelista noin 45 metrin korkeuteen maanpinnalle. Destian urakoiman ratatunnelin pituus välillä Keilaniemi–Lauttasaari on noin 3,6 kilometriä. Destia vastaa tunnelin pohjan kuivatusrakenteiden, poistumistie- ja kaapelikanavaelementtien sekä kaapelikaivojen asennuksesta. Keilaniemi–Lauttasaari välinen osuus valmistuu syksyllä 2014.

Länsimetron työmaalla työturvallisuus on esillä näkyvästi ja huomioidaan rakentamisen kaikissa vaiheissa. Urakoitsijoilta edellytetään tiukkojen turvallisuusohjeiden noudattamista työn teossa. Vaativissa olosuhteissa työturvallisuus on äärimmäisen tärkeää ja Destia on osaltaan panostanut siihen voimakkaasti.


Päällystettyjen teiden palvelutasomittaukset mittaavat tiestön nykytilaa

Avaa tarkemmat tiedot

Destia mittaa päällystetyltä tieverkolta teiden urasyvyyksiä, epätasaisuutta, karkeutta, sivukaltevuutta ja geometriaa. Destia on kerännyt päätösten tueksi tarvittavaa tiestön kuntodataa jo vuodesta 2008 alkaen.

Päällystetyltä tieverkolta Destia mittaa teiden urasyvyyksiä, tien pituus- ja poikkisuuntaisia epätasaisuuksia ja tien pintaominaisuuksia kuten pinnan karkeutta. PTM eli palvelutasomittaus tuottaa tien tasaisuusprofiilin, uraisuuden ja sivukaltevuuden. Tien geometriamittaus tuottaa mäkisyys- ja kaarteisuustiedot. Mitattuja tietoja asiakas käyttää tiestön nykytilan analyysiin ja tulevaisuuden toimenpidetarpeiden suunnitteluun ja budjetointiin.

Nykyinen palvelutasomittaussopimus on voimassa vuoteen 2019 saakka. Destialla on käynnissä vastaava tien pintaprofiilimittausprojekti myös Ruotsissa ja Azerbaizanissa.


Destia peruskorjasi siltoja Uudellamaalla

Avaa tarkemmat tiedot

Maaliskuun alussa käynnistyi Destian historian suurin ja tiivistahtisin siltaurakka. Vuoden 2013 loppuun mennessä korjattiin 21 siltaa, pääosin pääkaupunkiseudulla.

Urakka vaati tekijöiltään poikkeuksellisia järjestelyjä; normaalisti korjausurakat aloitetaan lumien sulettua, mutta Uudenmaan siltaurakka aloitettiin lumitöillä. Töihin koottiin kaikkien osa-alueiden erikoisosaajat Destian omasta porukasta sekä alihankkijoista.

Suurin ongelma oli betonin haurastuminen siltojen reunapalkeissa. Reunapalkkien lisäksi siltojen kaikki metalliset kaiteet uusittiin ja siltakannet kunnostettiin. Uudet materiaalit ja suojausmenetelmät takaavat sen, ettei siltoja tarvitse korjata uudelleen 30 vuoden kuluttua.

Siltakorjaukset tehtiin liikenteen keskellä, joten kaikki työmaalla työskentelevät olivat suorittaneet Tieturva 1 -kurssin. Pelkät kurssit eivät kuitenkaan riittäneet, työturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota työmaalla. Putoamisriskin vuoksi telineiden, kulkuteiden ja putoamissuojausten turvallisuuden takaaminen oli erittäin tärkeää.

Destian vuosikymmenten kokemus silloista on ollut valttikorttina alan kilpailussa. Uudenmaan sillankorjauksissa oli mukana sekä kokeneita erikoisosaajia että oppiin tulleita nuoria. Destialla on lisäksi kattava verkosto alihankkijoita, joiden kanssa yhteistyö on jatkunut pitkään.


E18 Koskenkylä–Kotka-moottoritiehankkeesta vuoden 2013 työmaa

Avaa tarkemmat tiedot

Suomen kaikkien aikojen suurin moottoritiehanke E18 etenee rivakasti. Syksyllä 2013 Koskenkylästä Kotkaan vievästä moottoritiestä oli otettu käyttöön puolet. Kokonaisuudessaan töiden valmiusaste oli kolme neljäsosaa. Infrahankkeen edistyminen etuajassa on tiiviin yhteistyön taidonnäyte. Rakennuslehti valitsikin TYL Pulterin urakoiman E18 Koskenkylä–Kotka-hankkeen Vuoden Työmaa -kilpailun voittajaksi. Voittanut työmaa on kilpailun historiassa ensimmäinen, jonka valinnassa ei tarvittu äänestystä – Rakennuslehden koolle kutsuma raati teki valinnan yksimielisesti. Raadin mukaan elinkaarimallin ansiosta aikataulut ja tuotannon ohjaus ovat toteutuneet hankkeessa erinomaisesti. Lisäksi raati kiitteli työyhteenliittymään valittujen henkilöiden erinomaista yhteistyötä.

Elinkaarihankkeena toteutettava moottoritie on osa kansainvälistä E18 Eurooppatietä. Koskenkylän ja Kotkan välisen noin 53 kilometrin pituisen osuuden rakentaminen alkoi marraskuussa 2011 ja sen odotetaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hanke käsittää nykyisen moottoriliikennetien täydentämisen moottoritieksi Koskenkylästä Loviisaan (17 km) ja uuden moottoritien rakentamisen Loviisasta Kotkaan (36 km). Liikenneviraston ja Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n solmima vuoteen 2026 asti ulottuva palvelusopimus sisältää paitsi rakentamisen, myös tien kunnossapidon ja rahoituksen.


Destia rakentaa uutta Rauman logistiikka- ja yritysaluetta

Avaa tarkemmat tiedot

Lakarin logistiikka- ja yritysalueen rakentaminen käynnistyi alkuvuodesta 2013. Destia urakoi Raumalle rakentuvan Lakarin teollisuus- ja logistiikka-alueen 1. vaiheen katujen, kunnallistekniikan ja korttelien rakentamisen. Lakarin noin 650 hehtaarin logistiikka- ja yritysalue rakentuu liikenteellisesti edulliseen paikkaan valtateiden 8 ja 12 väliin.

Ensi alkuun rakennettavan kuuden hehtaarin kokoisen korttelialueen aikataulu oli tiukka, sillä se valmistui rakentamiskelpoiseksi elokuun alkuun mennessä. Tonttimaan lisäksi syntyi kaksi kokonaan uutta katua.

Destia toteuttaa Lakarin rakentamishankkeen ensivaiheessa kaksi erillistä urakkaa. Alueen kuivatukseen liittyvä hanke keskittyy teollisuusalueen hulevesiverkoston sekä viivytys- ja lasketusaltaiden tekemiseen. Suurempi urakka puolestaan kattaa kahden korttelin pohjarakentamisen sekä niihin liittyvän katuinfran ja kunnallistekniikan.

Urakka toteutetaan Destian automaatio-osaamista hyödyntäen. Urakka valmistuu keväällä 2014.


Savonlinnan ohitustie valmistui – hyvä ennakkosuunnittelu takasi onnistumisen

Avaa tarkemmat tiedot

Valtatie 14:n parannus alkoi syksyllä 2010 ja luovutus tapahtui syyskuussa 2013. Nelikaistainen ohitustie piti avata liikenteelle juhannukseen mennessä, mutta se saatiin käyttöön jo puoli vuotta aiemmin. Näin suuri aikaistus tuottaa myös suuret säästöt rakentajalle. Selitys huippuonnistumiselle löytyy hyvästä ennakkosuunnittelusta ja motivoituneesta porukasta.

- Rakennuttajan täytyy rakentaa mielessään kuva kaikista työvaiheista ja niiden järjestyksestä. Se on tärkeää nykytekniikankin aikana. Kuormat kulkevat saumattomasti ja viivytyksettä, kun ei tarvitse miettiä, mistä mikäkin kone kulkee ja mihin mikäkin kuorma menee, Destian työpäällikkö Harri Korhonen toteaa.

Työmaa oli kaikin tavoin suuri. Enimmillään siellä työskenteli 130 ja keskimäärinkin noin 70 työntekijää. Vt 14 Savonlinnan keskustan toisessa vaiheessa rakennettiin noin neljä kilometriä pitkä rinnakkaisväylä keskustan pohjoisrannalle katujärjestelyineen ja siirrettiin rautatie keskustan kohdalla uuden valtatien varteen ja ratapiha keskustan itäpuolelle Pääskylahteen. Ajorata, rautatie ja kevyen liikenteen reitti muodostavat ainutlaatuisen liikenneympäristön rantamaiseman.


Destia rakentaa Lappeenrantaan uutta pysäköintihallia

Avaa tarkemmat tiedot

Destia on aloittanut Williparkin pysäköintitalohankkeen, Technoparkki II urakoinnin heinäkuussa 2013. Vapaudenaukion alaista pysäköintitaloa eli Technoparkkia laajennetaan maakuntakirjaston maanpäällisen parkkipaikan alle ja siitä edelleen Raatimiehenkadulle saakka. Laajennuksen myötä autopaikkojen määrä Technoparkissa kasvaa 300:lla. Pysäköintitalossa on tämän jälkeen 400 autopaikkaa. Kaksikerroksinen pysäköintihalli rakennetaan kokonaisurakkana, johon sisältyy myös talotekniikka.

Työn tilaajana on Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö, Williparkki Oy, joka hallinnoi pysäköintiä Lappeenrannassa. Urakka valmistuu elokuussa 2014.


Uittamon siltahanke vuoden ympäristöteko 2013

Avaa tarkemmat tiedot

Vesilahden kunta palkitsi vuoden 2013 ympäristötekona Uittamon sillan rakennushankkeen Suonolassa, Vesilahdessa. Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta perusteli päätöstään sillä, että uusi silta mahdollistaa veneilyn koko järven alueella.

Uusi silta on 1,30 metriä korkea, minkä myötä poistui myös tulvaongelma. Se on rakennettu kantamaan 76 tonnia, joten sen käyttöä ei tarvitse rajoittaa.

Destia aloitti betonisen liittopalkkisillan urakoinnin 2. syyskuuta ja uusi silta avattiin liikenteelle 12. marraskuuta, lähes kuukauden etuajassa aikataulusta.


Destia urakoi valtatie 22:n liikennejärjestelyt välillä Rovastinoja–Muhos

Avaa tarkemmat tiedot

Destia urakoi valtatie 22:n liikennejärjestelyt kesällä 2013. Hankkeessa rakennettiin kevyen liikenteen väyliä ja parannettiin liittymää Muhoksen keskustan länsipuolella. Urakka sisälsi kevyen liikenteen väylien ja alikulkukäytävän, teräsbetonisen laattakehäsillan rakentamisen kaikkine tiejärjestelyineen, varusteineen ja laitteineen. Osa nykyisistä yhteyksistä (peltotie) purettiin, valtatie 22:ta parannettiin alikulkukäytävän kohdalla ja liittymään rakennettiin uudet liikennevalot.

Oman haasteensa urakkaan toi yleinen liikenne, jota sai ajattaa kiertotietä alikulkukäytävän kohdalla ainoastaan kolmen kuukauden ajan. Tänä aikana valtatie alikulkukäytävän kohdalla päällystettiin sekä sillankaiteet asennettiin ennen sillan käyttöönottoa.


Destia urakoi tienparannustyöt välillä Mattilanperä–Kopsa Raahessa

Avaa tarkemmat tiedot

Destia urakoi parantamishakkeen maantiellä 18565 Mattilanperän ja Kopsan välillä Raahessa. Tietä levennettiin noin 3,3 kilometrin matkalta teräsverkkoineen. Urakkaan kuului myös katuvalaistus sekä päällystämistyöt. Lisäksi tie rakennettiin Romuperäntien liittymän kohdalla uuteen paikkaan tien näkymien parantamiseksi. Pattijoen silta uusittiin korvaamalla nykyinen teräsbetonisilta teräksisellä putkisillalla. Sillan kohdalla tien näkemiä parannettiin nostamalla tien tasausta.

Lisäksi urakka sisälsi muinaismuistokohteiden osuuden, johon kuului vanhan tierungon pinnan parantaminen päällystyksineen. Muinaismuistokohteet antavat urakalle omalaatuisen leimansa, sillä Museovirasto on antanut toimenpiteille erittäin tiukan ohjeistuksen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaama urakka valmistui syyskuun lopulla 2013.


Destia parantaa Kirkonkylän yleisurheilukenttää Kittilässä

Avaa tarkemmat tiedot

Destia urakoi Kirkonkylän yleisurheilukentän peruskorjauksen. Työt hankkeella alkoivat perusmittauksilla heinäkuussa 2013. Urakka sisältää radan peruskorjauksen ja massanvaihdon, kuivatusjärjestelmän ja joustokestopäällysteisen radan rakentamisen. Lisäksi urakkaan sisältyy urheilupaikkojen työt: vanhan nurmikentän kunnostaminen, aitarakenteet, varaukset valaistukselle ja parkkialueiden rakentaminen.

Työn tilaajana on Kittilän kunta ja urakka valmistuu syksyllä 2014.


Kehäradan itäisen avorataosuuden rakennustyöt valmiina

Avaa tarkemmat tiedot

Destian urakoiman Kehäradan itäisen avorataosuuden rakennustyöt ovat valmistuneet kesäkuussa 2013, urakka alkoi elokuussa 2011. Destian urakoima alue ulottui Kehäradan tunnelin itäiseltä suuaukolta Talvikkitien ylitse pääradan ylittävälle sillalle. Urakka on sisältänyt avorataosuuteen kuuluvat sillat ja maanrakennustyöt, joihin kuului myös louhintaa sekä Leinelän aseman rakentaminen sekä ympäristö- ja katutöitä. Ympäristötyönä oli muun muassa Kylmäojan siirto ja luonnonmukaistaminen.

Kehärata on määrä ottaa käyttöön vuonna 2014. Kehäradasta tulee 18 kilometriä pitkä, kaksiraiteinen lähiliikenteen kaupunkirata Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille. Kehärata alittaa lentoaseman 8 kilometriä pitkässä kaksoistunnelissa.


Valo-järjestelmä käyttöön

Avaa tarkemmat tiedot

Destialla on viisi ELY-keskusten kilpailuttamaa monivuotista valaistusurakkaa. Ne hoidetaan isännöintimallilla, jossa Destia vastaa lamppujen vaihdoista tietyin välein, vikojen korjauksista - myös kolaritapauksissa - sekä tolppien, kaapeleiden, lamppujen, sähköpääkeskusten, keskikaistapuomien ja muiden tienvarsilaitteiden huollosta. Destia tekee myös esityksiä huonokuntoisten valaistusosuuksien uusimisesta.

Tilaaja vaatii urakoitsijoilta valaistusyksikkökohtaista, mobiilia ja reaaliaikaista raportointia. Koska markkinoilta ei ollut saatavilla vaadittua kohtuuhintaista valmistuotetta, Destia määritteli ja teetti oman ”Valo”-tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän, joka otettiin käyttöön vuonna 2013. Valo-järjestelmässä toimenpide- ja tarkastustiedot kerätään maastossa älypuhelimilla niihin asennetulla käyttöliittymällä. Paikkatietoon sidotut kuvat kohteista ovat tärkeitä, esimerkiksi kolaripaikalta lähetetty kuva kertoo työnjohdolle, mitä tarvikkeita korjauksessa tarvitaan. Mobiililaitteilla kerättyjä tietoja analysoidaan ja raportoidaan reaaliaikaisesti web-käyttöliittymällä. Myös tilaaja pääsee näkemään tarvitsemansa raportit extranet-sovelluksen kautta. Valaistusurakoissa tehdään yhteistyötä Kelikeskuksen kanssa sekä myös alueurakoiden kanssa esimerkiksi kaluston ja työmaasähköjen osalta.


Kelikeskus tienkäyttäjien turvana

Avaa tarkemmat tiedot

Destian ja Ilmatieteen laitoksen Kelikeskus-yhteistyö, teiden talvihoidon ja meteorologian asiantuntijat yhdistävä toimintatapa, on ainutlaatuista maailmassa. Jo yli 10-vuotinen yhteistyö on havaittu toimivaksi vuosien varrella.

Kelikeskus tukee Destian hoito- ja kunnossapitopalveluiden toimintaa. Kelikeskus seuraa sään ja kelin kehittymistä sekä tarvittaessa hälyttää auraus-, hiekoitus- tai suolauskaluston liikkeelle oikealle tielle oikeaan aikaan. Kelikeskuksen tuottamat tehostetut ennuste- ja hälytyspalvelut auttavat töiden suunnittelussa ja olosuhteiden ennakoinnissa, mikä vähentää vaarallisten kelitilanteiden määrää ja parantaa liikenneturvallisuutta. Analysoinnin apuna käytetään muun muassa kelikameroita, keli- ja säähavaintoja, satelliitti- ja tutkakuvia sekä tiesäämalleja.

Hälytyspalvelujärjestelmän ansiosta liukkauden torjunta on myös ympäristöystävällisempää. Oikea-aikaisilla tiestön hoitotoimenpiteillä optimoidaan suolan käyttö ja vältytään suolauskierteeltä. Lisäksi tiestönhoitokalusto voidaan ohjata nopeammin ja tarkemmin alueille, joissa kalustoa kulloinkin tarvitaan. Kelikeskus päivystää 24 tuntia vuorokaudessa talven jokaisena päivänä. Kelikeskus tarjoaa hälytys- ja sääpalveluja kunnille ja kaupungeille, kiinteistöyhtiöille sekä muille sää- tai kelitietoa tarvitseville.


Destialle seitsemän kunnossapidon alueurakkaa

Avaa tarkemmat tiedot

Destia voitti keväällä 2013 seitsemän maanteiden kunnossapidon alueurakkaa. Kaikkiaan kilpailutuksessa oli kaksitoista alueurakkaa.

Destian voittamista urakoista viisivuotisia ovat Paimio, Vaasa, Suomussalmi, Huittinen, Jämsä ja Pudasjärvi-Taivalkoski sekä seitsenvuotinen Nurmeksen urakka.

Lisäksi Destia solmi vuoden sopimukset Kuusamon, Ivalon ja Pieksämäen alueurakoista Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskusten kanssa.

Urakat käynnistyivät 1. lokakuuta 2013. Destian markkinaosuus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) kilpailuttamien maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista hoitokaudella 2013–2014 on 59 prosenttia. Urakoissa on hoidettavaa tiestöä yhteensä noin 48 600 kilometriä, josta kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin 3 050 kilometriä. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 25 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea.

Kunnossapidon alueurakat ovat laatuvastuu-urakoita. Urakat sisältävät sekä talvi- että kesähoitotyöt. Lisäksi urakoihin sisältyy usein kelirikon hoitotöitä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, jotka kilpailuttavat maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisina palvelusopimuksina, määrittelevät tiestöllä tarjottavan laatutason. Urakoitsija puolestaan vastaa tilatun palvelutason tuottamisesta sekä toimiensa raportoinnista ELY-keskuksiin.


Radan kunnossapitoalue 5 Destialle

Avaa tarkemmat tiedot

Destia hoitaa Liikenneviraston kilpailuttamia rataverkon kunnossapitoalueita 4, 7, 8, 10 sekä myös vuoden 2014 alusta alkaen kunnossapitoaluetta 5.

Kunnossapitoalue 5 sisältää radan ja turvalaitteiden kunnossapidon vuosille 2014–2019. Hankinta mahdollistaa maksimissaan 2 vuoden option käyttämisen. Voitettu kunnossapitoalue on nimeltään Haapamäen tähti ja se sisältää rataosat Haapamäeltä Orivedelle, Jyväskylään, Vaasaan ja Kaskisiin sekä Jyväskylästä Äänekoskelle.

Voitettu urakka tukee Destian tavoitteita kasvaa radan kunnossapidon ja rakentamisen markkinoilla.


Pieksämäki–Suonenjoki rataosuudella junat kulkevat nyt nopeammin

Avaa tarkemmat tiedot

Destia Rail sai onnistuneesti valmiiksi Pieksämäen ja Suonenjoen välisen ratahankkeen aikataulussa, vaikka työt päästiin aloittamaan säätilan vuoksi kaksi viikkoa aikataulusta myöhässä. Huolellinen ennakkosuunnittelu ja päivittäinen töiden seuranta auttoivat viemään urakan laadukkaasti loppuun.

Pieksämäki–Suonenjoki-rataurakassa Destia on vastannut rataosuuden tukikerroksen eli raidespelin ja kiskojen vaihdosta noin 35 kilometrin rataosuudella. Lisäksi projektiin on kuulunut myös ratapenkereen levitystä, ratarumpujen uusimista, radan kuivatusten parantamista ja Markkalan liikennepaikan johtoteiden rakentamista. Destia huolehti myös sähköratarakenteiden ja turvalaitejärjestelmien liittämisestä ja säätämisestä uusiin päällysrakennekomponentteihin.

Pieksamäen ja Suonenjoen välisen rataosuuden päällysrakenteen uusimisen ansiosta osuudella voidaan nostaa junien nopeuksia.


Merikannontien viemäritunnelin tervajaiset

Avaa tarkemmat tiedot

Merikannontien viemäritunnelin pohjan tervajaisia vietettiin Helsingissä elokuussa 2013.

Tervaaminen itsessään on symbolinen toimenpide ja tervajaiset vastaavatkin talon rakentamisen harjannostajaisia. Tervaa vedetään vain pienelle, muutaman neliömetrin alalle tunnelin kalliopohjaan. Tervattava kohta tunnelin pohjassa oli pesty liejusta puhtaaksi, ja kukin läsnäolija vuorollaan siveli isolla sudilla tervapytystä tervaa kalliopohjaan.

Merikannontien viemäritunnelin urakkaan kuului noin 500 metrin pituisen tunnelin rakentaminen Helsingin Taka-Töölössä Rajasaarentien ja Linnankoskenkadun välille sekä yhden pystykuilun rakentaminen tunnelin toiseen päähän Stenbäckinkadun ja Linnankoskenkadun risteyksessä. Tunneli liittyy kummassakin päässä olemassa olevaan vanhaan viemäritunneliin. Urakan tilaajana oli Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä eli HSY. Urakan toteutus alkoi tammikuussa 2013 ja se valmistui vuoden loppuun mennessä.


Destian kiviainesyksikkö palvelee asiakkaitaan alueellisesti

Avaa tarkemmat tiedot

Destian kiviainesyksikössä on otettu käyttöön uusi alueellinen toimintamalli, jossa alueellisten myynnin vastuuhenkilöiden toiminta-alueet ovat entistä selkeämmät. Vastuuhenkilöt keskittyvät myynnin tehostamiseen palvelemalla asiakkaita siellä, missä he ovat, nopeasti ja vaivattomasti. Alueellisten myynnin vastuuhenkilöiden kautta asiakas saa lisätietoa oikean kiviaineksen valinnasta, hinnoista, toimitusehdoista ja lähimpänä sijaitsevista kiviainesalueista.

Destialla on tällä hetkellä avoinna neljä kiviainesten noutomyyntipaikkaa. Lisäksi Destialla on hyvin kattavasti kiviainesalueita eri puolilla Suomea, joissa kauppaa käydään jatkuvasti.


Destian kiviainesosaamista tutuksi avoimien ovien päivänä

Avaa tarkemmat tiedot

Destia järjesti syyskuussa 2013 avoimien ovien päivän Siilinjärven Vuorimäen kallioalueella ja marraskuussa 2013 Jyväskylän Riukumäen kallioalueella.

Vierailijat kaipasivat tietoa siitä, minkälainen kiviaines sopii mihinkin tarkoitukseen ja minkä hintaisia jalosteet ovat. Paikan päällä sai hyvin näytettyä, muun muassa minkälainen pinta rakeisuudeltaan 0/16 mm murskeesta syntyy. Vierailijoilla oli samalla mahdollisuus täyttää peräkärrynsä kalliomurskeella.
Tapahtumat saivat hyvää palautetta vierailijoilta. Ihmiset olivat erittäin tyytyväisiä järjestettyyn ohjelmaan ja kiviainestietoisuutensa lisääntymiseen.


Destialle uusi aluevaltaus kalliorakennussuunnittelusta

Avaa tarkemmat tiedot

Destian kalliorakennuksen suunnitteluosaaminen sai lisävahvistusta vuonna 2013. Destian kalliorakennussuunnittelutiimi keskittyy nimensä mukaisesti kallioperään rakennettavien kohteiden suunnitteluun. Maanalaisia hankkeita ovat muun muassa jätevedenpuhdistamot sekä pysäköintiluolat. Maanpäällisiä hankkeita ovat esimerkiksi rakennusten kellarit ja teiden pohjat.

Kalliotila suunnitellaan kohdekohtaisesti huomioiden ympäristöolosuhteet ja tilan käyttötarkoitus. Ympäristöolosuhteet käsittävät kallioperän geologian, kallion jännitystilan, pohjavesiolosuhteet sekä rakennetun ympäristön vaatimukset. Hanke aloitetaan yleensä tutkimuksilla, joilla selvitetään kallion sijainti ja laatu. Painoarvo suunnittelussa on oikeanlaisten suunnitteluratkaisuiden löytäminen oikeanlaisiin olosuhteisiin.


Auditoinnit lisäävät liikenneturvallisuutta

Avaa tarkemmat tiedot

Liikennevirasto on nimittänyt vuonna 2013 infra-alalle kuusi määräaikaista liikenneturvallisuuden auditoijaa. Destiassa auditoijan pätevyyden saivat Christel Kautiala ja Heimo Rintamäki.

Liikenneviraston nimeämät liikenneturvallisuuden auditoijat tekevät riippumattomia, yksityiskohtaisia ja järjestelmällisiä auditointiraportteja sekä oman yrityksensä että alalla toimivien muiden infrayritysten tiesuunnitteluhankkeista. Auditointi on kiinteä osa tiehankkeiden suunnitteluprosessia ja etenee neljässä vaiheessa: yleissuunnitelmasta tiesuunnitelmaan, tien avaamisesta liikenteelle ja käytön alkuvaiheessa.

Liikenneturvallisuuden auditoijat antavat suunnitteluprosessissa oleviin hankkeisiin suosituksia, joiden perusteella hankkeen suunnittelija tekee tarvittaessa muutokset. Lopullinen vastuu liikenneturvallisuudesta on tiehankkeen tilaajalla.

Liikenneturvallisuusauditoinnin tavoitteena on ensinnäkin varmistaa, että liikenneverkkomme toimii kokonaisuudessaan turvallisesti. Tämän lisäksi tarkastusten avulla varmennetaan, ettei teiden suunnitteluun sisälly liikenneturvallisuutta vaarantavia yksityiskohtia. Auditoinneilla pyritään myös ennakoimaan, että teiden suunnittelussa on huomioitu tarpeelliset toimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.


Destia mittasi raskaan liikenteen vaikutuksia tie- ja katuverkkoon

Avaa tarkemmat tiedot

Destia suoritti joulukuussa 2013 kenttätutkimuksen kuudessa päivittäin vaihtuvassa mittauspisteessä pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella siten, että yhdessä pisteessä mittauksia tehtiin yhden päivän aikana klo 6:00–20:00 välisenä aikana. Destia vastasi tutkimuksessa mittauksista eri mittauspisteissä, mittausjärjestelyistä ja liikenteenohjauksesta sekä alustavasta raportoinnista.

Tutkimus perustuu 1.10.2013 voimaan tulleeseen ajoneuvoasetukseen, jonka johdosta ajoneuvojen maksimipainot nousivat. Muutoksella on vaikutusta tie- ja katuverkon sekä siltojen kunnossapitotarpeeseen.


Mallipohjaista laadunvarmistusmenetelmää Riippa–Eskola-urakassa – katso video

Avaa tarkemmat tiedot

Destia on mukana RYM Oy:n vuonna 2011 käynnistämässä PRE-ohjelmassa (Built Environment Process Re-engineering), jossa panostetaan vahvasti tietomallintamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen infra-alalla. Destia on ollut mukana alusta saakka ja määritellyt mallipohjaisen laadunvarmistuksen käyttöönoton edellytyksiä ja kokemuksia. Tavoitteena on, että työkoneella tehtävästä laadunvarmennuksesta tulisi laajemmin hyväksytty menetelmä. Riippa–Eskola-urakka toimii tässä hyvänä esimerkkinä.

– Destia on määritellyt tilaajien käyttöön myös rakennussuunnittelun lopputuotevaatimukset siten, että aineisto on paremmin käytettävissä mallipohjaisessa tuotantoprosessissa ja työkoneautomaation hyödyntämisessä, Destian T&K:n projektijohtaja Pasi Nurminen lisää.

Katso video Destian toimintatavasta Riippa–Eskola-urakassa.

Selaa artikkeleita: