Selaa artikkeleita:

           

Destian vuosi 2013

Toimintaympäristön muutokset kasvun ajureina

Megatrendit vaikuttavat Destian toimintaan ja koko infrarakentamisen toimialaan. Destiassa megatrendit ja niiden vaikutukset on huomioitu liiketoiminnan sekä strategisessa että operatiivisessa suunnittelussa.

Talouden yleinen kehitys Suomessa ja Euroopassa on Destian suurin vaikuttamattomissa oleva haaste pitkällä aikavälillä. Suomen yhä jatkuva kaupungistuminen pakottaa kuitenkin yhteiskuntaa kehittämään infrastruktuuria vastaamaan muuttuvan yhdyskuntarakenteen vaatimuksiin. Uudisrakentaminen keskittyy entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin. Inframarkkinasta 56 prosenttia on kuuden suurimman kaupunkialueen seutukunnissa.

Myös ilmastonmuutos vaatii sekä yhteiskuntaa että yksityisiä kiinteistönomistajia kehittämään järjestelmiään uusia olosuhteita, esimerkiksi rankkasateita, sietäviksi. Ympäristö- ja eettiset kysymykset korostuvat liiketoimintaympäristössä voimakkaasti, minkä johdosta yhdessä kallistuvan energian hinnan ja monikansallisten ympäristösopimusten myötä liiketoiminnan vastuullisuuden kehittäminen on yhä keskeisemmässä asemassa. Destia huolehtii toiminnassaan erityisesti ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvistä yritysvastuun osa-alueista. Vaatimukset liiketoiminnalle näillä osa-alueilla ovat selvästi kiristymässä, ja huonosti hoidettuina saattavat jopa muodostua esteeksi toimia markkinoilla.

Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja vastuullisuuskysymykset vaikuttavat elinympäristön kehitykseen, mikä tarjoaa kasvun mahdollisuuksia inframarkkinassa. Kaupungistumisen myötä korostuvaan keskustojen tilanahtauteen haetaan ratkaisua muun muassa lisääntyvästä maanalaisesta rakentamisesta, energiaverkkoja uusitaan ja viedään maahan niiden iän ja huoltovarmuusvaatimusten takia. Liikenneratkaisuissa ympäristönäkökohdat painottavat raideliikenteen lisäämistä.

Talouden yleinen heikko kehitys on aiheuttanut rahoitusvajetta julkiselle sektorille. Myös yksityisen sektorin palvelujen kysyntä on supistunut. Kuntamarkkinan avautuminen etenee sekä lisääntyvin palveluostoin että ulkoistuksin. Infrarakentamisessa palveluita tuotetaan yhä useammin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeina tai uudenlaisilla rahoitusrakenteilla. Innovatiiviset rahoitusratkaisut ovatkin aiempaa isommassa roolissa isoista investointihankkeista kilpailtaessa.

Suomessa on siirrytty vaiheeseen, jossa suuret ikäluokat eläköityvät ja siirtyvät pois työmarkkinoilta. Nuoret ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä, jolloin kilpailu työvoimasta kiristyy. Kehitys on haaste myös kansantalouden kasvun aikaansaamiselle. Infrarakentamisen määrä, ja rakentamisen määrä ylipäätään, ovat suorassa suhteessa kansantalouden kehittymiseen. Väyläinvestoinnit ovat viime vuosina olleet noin 1,5 prosenttia BKT:stä ja infrainvestoinnit kaikkiaan noin 3 prosenttia. Työvoiman vähenemistä paikkaa jossain määrin Euroopan Unionin sisäinen työmarkkina, joka mahdollistaa työvoiman liikkumisen EU:n sisällä kohtuullisen vaivattomasti joko työntekijöinä tai alihankkijoina. Jotta kansantalouden perusta kyetään säilyttämään, on tehtyjen työtuntien määrää pystyttävä lisäämään. Kotimarkkinayrityksenä Destian tavoitteena onnistua hyödyntämään kertynyttä kokemusta ja siten kyetä osoittamaan yhteiskuntavastuutaan työurien pidentämisen ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamisen edistämisessä.

Inframarkkinan kokonaismäärässä loivaa laskua

Inframarkkinat koostuvat noin 8 miljardin euron väylä- ja yhdyskuntarakentamisesta sekä tonteilla ja kaivoksilla tehtävistä töistä. Markkinasta lähes puolet on yksityissektorin tilaamaa, kolmannes kuntien ja viidennes valtion. Markkinan muutokset ovat melko pieniä ja markkina elää lähinnä bruttokansantuotteen tahdissa. Kustannustaso suoritetta kohden on noussut huomattavasti inflaatiota nopeammin voimakkaan öljysidonnaisuuden ja heikohko tuottavuuskehityksen johdosta.

Talouden epävarmuus jatkuu tänä vuonna Suomessa ja muualla Euroopassa. Infrarakentamisessa euroalueen kriisin aiheuttama epävarmuus vaikuttaa viime vuoden tapaan taloudellisen toimintaympäristön heikkenemiseen sekä asiakkaiden rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Infrarakentaminen supistui vuonna 2013 noin 3,5 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen suhdanteeseen vaikuttivat yleisen talouskehityksen lisäksi valtion ja kuntien rahoitusvaje, korkealla pysynyt kustannustaso sekä talorakentamisen supistuminen.

Maa- ja vesirakentamisen tuotanto supistui vuonna 2013 viidettä vuotta peräkkäin, mutta aiempaa loivemmin. Edellisvuonna pudotusta oli 6,8 prosenttia ja viime vuonna 3,2 prosenttia. Kuluvana vuonna kehityksen suunta pysynee viime vuoden tasolla.

Vuoteen 2020 saakka valtion infrarakentamisen hankekorissa on sekä omia että yhteishankkeita kuntien kanssa. Isot infrainvestoinnit varmistavat tie- ja ratarakentamiseen liittyvien palvelujen kysynnän. Vuonna 2014 käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti neljä uutta tiehanketta: vt 4 Rovaniemen kohta, vt 5 Mikkelin kohta, mt 101 Kehä I parantaminen ja E18 Hamina–Vaalimaa -elinkaarihankkeen valmistelu.

Kilpailu tiukkaa

Destian kilpailijakenttä on pienemmissä ja teknisesti yksinkertaisemmissa töissä varsin paikallinen, mutta muuttuu yhä isompien toimijoiden hallitsemaksi projektien koon ja teknisen vaativuustason kasvaessa. Valtakunnallisia, laajemman palveluvalikoiman tarjoavia yrityksiä on muutamia. Viime vuoden aikana suurten rakennusliikkeiden rinnalle nousi yksi voimaakkaasti kasvava yritys lisää. Kilpailijakentässä isot infra-alan rakentajat ovat pyrkineet aluemarkkinoille, ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa maantieteellisesti ja tulleet mukaan isoihin urakoihin päätoteuttajan roolissa.

Ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytön lisääntymisen myötä myös kansainvälisten toimijoiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut. Pääosin ne toimivat vielä alihankkijoina, mutta rooli muuttunee markkinan käydessä tutummaksi.

Infrarakentamisen määrän arvioidaan pysyvän vuonna 2014 edellisvuoden tasolla ratarakentamisen vahvistuessa. Uusia, isoja urakoita tulee niukemmin tarjolle, joten kilpailu urakoista tulee olemaan tiukkaa. Valtion infrainvestoinnit tulevat supistumaan lähivuosina. Alijäämäinen budjetti vaikuttaa infrarakentamisen niukkoihin rahoitusmahdollisuuksiin uusista rahoitusratkaisuista huolimatta.

 

Toimintaympäristön laadinnassa on käytetty seuraavia lähteitä: Euroconstruct, Liikennevirasto, Rakennusteollisuus RT ry, Tilastokeskus, VTT, Valtiovarainministeriö

"Destia huolehtii toiminnassaan erityisesti ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvistä yritysvastuun osa-alueista. Vaatimukset liiketoiminnalle näillä osa-alueilla ovat selvästi kiristymässä, ja huonosti hoidettuina saattavat jopa muodostua esteeksi toimia markkinoilla."

"Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja vastuullisuuskysymykset vaikuttavat elinympäristön kehitykseen, mikä tarjoaa kasvun mahdollisuuksia inframarkkinassa."

Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys

Selaa artikkeleita: